Ostettiin Hong Kong -tavaratalosta testiin kolmen LED-lampun paketti. Kaksi noista lampuista asennettiin heti pihalle tallin lyhtyvalaisimiin. Aika paljon paremmin ja enemmän valaisevat kuin valaisimissa aiemmin olleet 11-14W energiasäästölamput.

AIRAM LED-lamppu E27, pallonmuotoinen opaalilasi
420lm | Tc = 2700 kelvin | 70 lm/W | CRI > 80
käyttöikä 15 000 h | sytyskertojen määrä 100 000
6W (230V 50Hz) | käyttölämpötila -20° – +40°
Energialuokka A+
Kanta E27 | Hinta 6,95 € (2,32€/kpl)

Monelle ensikertailaiselle LED-lamppujen osto voi olla kuitenkin vaikeaa. On huomioitava uudet wattimäärät ja unohdettava vanhat ja tutut hehkulamput. Valon lämpöarvotkin vaihtelevat vanhoista tutuista ja totutuista hehkulampuista tai energiasäästölampuista huomattavasti. Etenkin halvimmissa LED-lampuissa saattaa olla hyvinkin “kylmä” valo.

Lisäksi halvoissa ensimmäisissä LED-valoissa värintoistokyky oli olematon (värintoistokykyä kuvaa värintoistoindeksi eli Ra-indeksi. Mitä suurempi luku on, sitä luonnollisemmin värit toistuvat). LED-lamppujen värintoistokyky on alhaisempi (Ra 70-80) kuin halogeenilampulla (Ra 100). Kotikäytössä värintoistoindeksin suositellaan olevan vähintään Ra 80. Itse törmäsin pari vuotta sitten (halpatuotantoa oleviin) LED-lamppuihin joiden värintoistoindeksi oli alle 50!

Kokosin alle itselleni ja muille muisti- ja ohjelistaa lamppuostoksille.

Ehkä tärkeimmät kolme muistettavaa asiaa LED-lamppuostoksilla ovat lampun teho (wattimäärä), valon määrä (lumen-arvo) ja lampun värisävy (kelvin). Ostoksilla ollaan tehty hukkaostos jos jokin edellisistä ei vastaa lampun käyttötarkoitusta.

Nyrkkisääntönä tulisi muistaa ainakin tämä:

Vanha tuttu 60W hehkulamppu tuottaa noin 710 lumenin valotehon ja on lämpöarvoltaan 2700 Kelviniä (halogeeni n. 3000K). Korvaavaa lamppua ostettaessa siis pakkauksessa tulisi olla merkinnät väh. 700lm valotehosta ja värilämpötila -merkinnän tulisi olla alle 3000 Kelviniä.

Lamppujen pakkausmerkinnät

EU-direktiivin mukaisesti kaikkien valmistajien tulisi ilmoittaa pakkauksissaan symboleina samat tiedot lampuista. Pakkausmerkinnöissä ilmoitetaan:

• valon määrä eli lumen-arvo (lm)
• energiatehokkuus (A–G)
• käyttöikä
• värisävy eli kelvin (K)
• syttymisnopeus
• himmennettävyys
• sytytyskertojen määrä
• lampun kanta
• elohopean määrä.

Kelvin = lampun värilämpötila. Hehkulampun värilämpötila on 2 700 ja päivänvalolampun 5 000–6 000. Lamppupakkauksissa havainnollistetaan kelvin-arvoa usein väripalkin avulla, joten lukuja ei välttämättä tarvitse muistaa.

Lumen = lampun tuottama valomäärä eli valoteho. Lampun tuottama valon määrä eli valoteho ilmaistaan nykyisin lumen-arvona, wattimäärä ilmoittaa vain sähkönkulutuksen määrän. Nyrkkisääntö on, että 60 watin hehkulamppu vastaa noin 710 lumenia.

Käyttöikä = Pakkauksessa ilmoitettu käyttöikä ei ole lupaus kestosta vaan käyttöiän keskiarvo. Noin joka toinen lamppu kestää siis ilmoitettua arvoa pidempään, joka toinen sitä vähemmän.

Energiatehokkuus = Energiatehokkuusluokka ilmoitetaan aakkosina A:sta G:hen.

Muistilista energiansäästölampun / LED-lampun valintaan

• kanta: lamppuja on pyöreitä tai sauvamaisia ja niissä on joko tavallista hehkulamppua vastaava E27- tai kynttilänmuotoisissa hehkulampuissa käytettävä E14-kierrekanta. Niitä on myös pistokantaisina.
• mitat: varmista, että lamppu sopii valaisimeen mittaamalla kuvun ja varjostimen koko.
• valaistusteho: luumen-arvo kertoo enemmän valotehosta kuin wattimäärä. Esimerkiksi 60 watin hehkulampussa valovirta voi olla 710 luumenia ja 11 watin energialampussa 550 luumenia.
• värilämpötila ja värintoistokyky: värilämpötila ja värintoistokyky vaikuttavat valaistuksen toimivuuteen.
• kestoikä: valmistajien mukaan energiasäästölamput kestävät käytössä 6 000 – 20 000 tuntia.
• energiamerkintä: tuotepakkauksessa oleva energiamerkintä kertoo mm. energialuokasta ja kestoiästä.
• käyttö himmenninvalaisemisessa: valitse tarkoitukseen suunniteltu energiansäästölamppu.
• käyttö ulkovalaisimena: ulkokäyttöön valitse erityisesti ulkokäyttöön suunniteltu lamppu.
• käyttökohteet, joihin energiansäästölamput eivät sovellu: energiansäästölamput eivät sovellu käytettäväksi kuumassa tai kylmässä. Selvitä käyttökohteet myyjältä.

Lampun tehon valinta

Valon määrä

Valonmäärän eli lumen (lm). Lamppujen valotehoa ei voi energiansäästölamppujen, ledien ja energiatehokkaampien halogeenien kohdalla vertailla enää wattien perusteella. Wattimäärä ei kerro lampun tuottaman valon määrästä, vaan ainoastaan sähkönkulutuksesta. Jotta esimerkiksi energiansäästölampun tuottama valon määrä vastaisi 60 watin hehkulamppua, tulisi energiansäästölampun valovirran (lm) olla yli 700 lumenia. Jos lamppupakkauksessa ilmoitetaan lampun vastaavan tietyn tehoista hehkulamppua, kyseisen lampun valovirran (lampun tuottaman valon määrä) on oltava vähintään oheisessa taulukossa ilmoitetun suuruinen.

Lampun värisävy

Lämpimän valkoisia lamppuja (valaisevat vanhojen ja tuttujen hehkulamppujen tavoin) käytetään yleensä makuuhuoneessa, jonne halutaan miellyttävää tunnelmaa. Lämpimän valkoinen valitaan yleensä tilaan, jonka sisustus on puinen tai ”karumpi”. Kelvin luku alle 3300 Kelviniä.

Kylmän valkoinen soveltuu modernimpiin huoneisiin, joissa on kovia pintoja ja ruostumatonta terästä tai kromia. Kylmän valkoiset lamput sopivat täydellisesti kylpyhuoneeseen, pesutupaan, varastoon, autotalliin, rappukäytävään, halliin, keittiöön, olohuoneeseen, hotelleihin, liikkeisiin, julkisiin tiloihin, konttoreihin, työpaikoille jne. Se yhdistyy keskittymiseen ja auttaa vähentämään visuaalista ja henkistä väsymystä.

Värilämpötilaltaan yli 5000 kelvinin lamppuja nimitetään päivänvalolampuiksi.

• Hehkulamppu 2700 K
• Halogeenilamppu 3000 K
• Pienloistelamppu 2700-4000 K
• Loistelamppu 2700-6500 K
• LED-lamppu 3000-6500 K
• Päivänvalo 5500 K

MUISTA! LED- ja energisäästölamput ovat ongelmajätettä toisin kuin hehkulamput. Et voi siis heittää niitä muiden roskien sekaan sekajäteisiin vaan käytetyt LED-valot viedään sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräyspisteisiin.

Yhteen valaisimeen ostettiin testimielessä Philips MyVision LED valo arvoilla 250lm, 5W, 2700K, 25000h, warm white. Kahteen muuhun laitoin 11W energiasäästölämpun (myös 2700K).

Näytti kyllä hyvältä pimeässä kesäillassa. 11W energiasäästölamppu tosin oli mielestäni aavistuksen liian kirkas/tehokas. Oli vähän häiritsevä ja pisti silmään. Taidan hankkia myös niihin nuo ökykalliit LED -valot.

Kulutuslukemilla pystymme arvioimaan aika tarkkaan mahdolliset piikit ja riskitekijät. Vanhan tallin sähkövedoista kun ei ikinä tiedä ja suurilla kulutuskuormilla kaapelit saattavat joutua turhan koville ja kuumeta aiheuttaen tulipalo tms. vaaran.

Kulutuslukemia hevostallissa [ olosuhteet ulkona n. 20 plusastetta ]:

• ~0 W : Hevosaitausten sähköpaimen. Joko kulutus on todella pientä tai sitten wattson (hall-ilmiö?) ei osaa laskea/huomioida kulutusta koska eihän tuossa aitauksessa virtaa kulje – ainoastaan iso lukema jännitettä.
• ~ 271 W ja kulutus alaspäin : Tallin päätyvalo (suurpainelamppu) syttyessä ja lämmetessä.
• ~ 185 W : tallin päätyvalo (suurpainelamppu) käytössä/päällä. Vuosikulutus 162 eur.
• ~ 881 W ja kulutus alaspäin: Ratsastuskentän valaistus (2x250W monimetallivalaisin) syttyessä ja lämmetessä.
• ~ 565 W : Ratsastuskentän valaistus (2x250W monimetallivalaisin) käytössä/päällä. Vuosikulutus 495 eur.
• ~ 420 W : hevostallin käytävän valaistus (loisteputkia Xkpl). Vuosikulutus 368 eur.
• ~ 48 W : osa tallin pihavaloista päällä (3 x 11W energiansäästölamppu). Vuosikulutus 42 eur.

Rivin lopussa vuosikulutus euroina, jos oletetaan että kulutus läpi vuoden mittaushetken lukemissa. Laskelmassa käytetty sähkön hintana ja siirtomaksuna yht. 0,1 euroa.

Lue myös kodin sähkönkulutustietoja

Vaikka hehkulamput kieltävä direktiivi tulee niin vielä ei kuitenkaan ole tarvetta hamstrata varastoja täyteen hehkulamppuja. Syksyllä [1.9.2009 jälkeen] syyskuusta 2009 eteenpäin himmeäkupuisten hehkulamppujen myynti on kiellettyä. Kirkaskupuiset hehkulamput poistuvat hitaammin – asteittain vuoteen 2012 mennessä.

60 wattisten perushehkulamppujen valmistus loppunee näillä näkymin syyskuussa 2011. Vuotta myöhemmin 2012 vuorossa on pienempitehoiset lamput. Syyskuun 2012 jälkeen kaikki yli 7 wattiset hehkulamput ovat kiellettyjä.

Kuluttajan on kuitenkin hyvä tiedostaa seuraava: Uusi direktiivi koskee ainoastaan myyntiä, joten kuluttajat voivat edelleen käyttää hehkulamppujaan kotona ilman pelkoa lain rikkomisesta. Eli toimivia hehkulamppuja ei tarvise vaihtaa.

Eikä direktiivi muutenkaan vielä ole kiveen hakattu kaikkine yksityiskohtineen. Kotitalouksien valaisimille tulevat uudet vaatimukset valmistunevat vasta ensi vuoden lopulla. Muun muassa halogeenispottilampuille määritetään uusia tehokkuusvaatimuksia. Vuonna 2013 vaatimuksia todennäköisesti kiristetään. Myös loiste- ja purkauslampuille, joita käytetään muun muassa katu- ja toimistovalaisimina tulee uudet energiatehokkuusvaatimukset jo kuluvan vuoden aikana.

Perinteisten hehkulamppujen korvaaja lienee energiansäästölamppu tai halogeenilamppu, jotka molemmat ovat energiankulutukseltaan hehkulamppua säästeliämpiä. Hehkulampun suoraan korvaavia halogeenilamppuja saanee käyttää aina syksyyn 2016 saakka.

Suoritin pientä ajatusleikkiä ja tein laskelmia mikä oikeasti olisi järkevää. Seuraavat numeronpyörittelyt onnistuu lyhyemmälläkin matematiikan oppimäärällä.

• 8 kpl 40W hehkulamppu, valot palaa keskimäärin 10h vuorokaudessa talvikuukaudet (6kk): Kulutus noin 584 kWh, rahana noin 58 eur.
• 8 kpl 7W energiasäästölamppu, valot palaa keskimäärin 10h vuorokaudessa kalvikuukaudet (6kk): Kulutus noin 102 kWh, rahana noin 10 eur.

Edellisten lamppujen hankintakustannukset ovat noin: Hehkulamput(8kpl) 2,5eur ja energiasäästölamput(8kpl) noin 48 eur. Eli jos ajatellaan lamppujen käyttöiäksi yksi talvi niin hehkulampuilla ensimmäisen talven kustannus olisi noin 60 eur. Energiasäästölampuilla ensimmäisen talven kustannukset noin 58 eur. Mielenkiintoista – lopputulos tässä laskelmassa euroina liki sama.

Totuus on tietenkin toinen, energiasäästölamppujen käyttöikä pitäisi olla rutkasti pidempi kuin hehkulampuilla, joten hehkulamppujen vaihtoja saa todennäköisesti tehdä aika paljon useammin. Mutta toisaalta jos muutamakin energiasäästölamppu hajoaa kesken talven, niin niiden hankintakustannukset nousee heti roimasti. Ja jos ajatellaan, että samoilla hankintakustannuksilla mennään toinenkin talvi niin sitten energiasäästölamput alkavat “säästää” hankintahintaa takaisin ja kasvattavat eroa sähkönkulutuksella…