Meidän hevostallissa on arkkupakastin mm. hevosten jalkojen kylmäämistä varten. Laitoin energiamittarin toviksi laitteen sähkönkulutusta mittaamaan. No, paljonko pakastin sitten sähköä seurantajaksolla kulutti. Alla mittaustulokset.

Mittausaika: 384 tuntia, eli 16 vuorokautta.

Sähkönkulutus mittausaikana oli yhteensä 12,9 kWh. Keskimääräinen kulutus 33,6W tunnissa.

Kulutus vuorokaudessa:

• kWh/vrk: 0,81 kWh
• eur/vrk: 0,121€
• eur/kk: 3,75€

* laskennassa käytetty sähkönhintana 15 sent/kWh

Laske itse oma E-lukusi

Energiatehokas.fi -sivustolla on linkki laskuriin, jolla voit laskea oman E-luvun toteutuneen mukaan. Mikä E-luku?

Meidän E-luku toteutuneen mukaan (vuonna 2011)

Yritin mahdollisimman todenmukaisesti laskea ko. laskurilla meidän talouden E-lukua. Syötettyäni kaikki tiedot sain seuraavaa:

E-luku eli rakennuksen kokonaisenergiankulutus ohjeiden mukaisesti laskettuna ja säävyöhykkeellä 1 laskennallisesti siirrettynä saisi olla vuonna 2012 enintään 189 kWh/m2,v.

E-luvun enimmäisarvo ei koske vanhoja rakennuksia. Vanhalle talolle voidaan laskea toteutuneita energiakulutuksia ja em. kertoimia käyttäen vertaileva arvo, jolle käytetään nimeä Ev-luku. Meidän kiinteistön Ev-luku on 278 kWh/m2,v.

Näillä lukemilla meidän talouden päästötodistukseen tulisi päästöluokaksi 3, päästöillä 43,1 kg CO2/m2,v.

Laskurin mukaan meillä energiaa kuluu vuodessa 60% lämmitykseen, 37% taloussähköön ja 3% muuhun toimintaan.

Olemme kuitenkin “huono vertailukohde” koska meillä kuluu oleellisesti sähköä myös hevostallilla. Hevostallin sähkönkulutus näkyy kuitenkin samoissa lukemissa ja tallissa on runsaasti valaistusta (mm. ratsastuskenttä), kaksi lämmitettävää huonetta, lämminvesivaraaja ja vesipumppu.

kuvassa esimerkkiä kaukolämpötalosta, jossa lasketaan eri kertoimella lämpö ja talossa käytetty taloussähkö

Yksinkertaisempi tapa laskea

Jos haluaa laskea omaa E-lukua niin se onnistuu myös karvalakkikaavalla, ainakin suoran sähkölämmityksen piirissä olevissa asunnoissa.

Jaa vuoden sähkönkulutus asuntosi neliöillä ja kerro energiamuodon kertoimella. Meillä näin laskien luku olisi 243 kWh/m2,v. Tiedä sitten kuinka todenperäinen luku tällöin asetusten säätäjien mielestä on.

E-luku

rakennukseen ostettu energia x energiamuodon kerroin

Energialähteiden kertoimet:

Sähkö 1,7
Fossiiliset polttoaineet 1,0
Kaukolämpö 0,7
Uusiutuvat 0,5
Kaukojäähdytys 0,4

Lue myös Tekniikka&Talous -lehden (johon linkitetty ylempi kuva) artikkeli Rakentamisen energiamääräykset lievenivät suunnitellusta – miten kävi sähkölämmityksen, jossa asuntoministeri Jan Vapaavuori kommentoi uusia määräyksiä.

Näin iltojen pimetessä ja kylmien kelien lähestyessä sähkönkulutuskin kasvaa. Tein tänään Vattenfallin sähkölaitelaskurilla vaihteeksi laskelmia. Arvioiden laskuri kertoo meidän sähkölaitteiden vuosikulutukseksi seuraavaa:

Kokonaiskulutus: 6 893 kWh/v
Kokonaiskustannus: 689 €/v
Sähkönhinta: 10 snt/kWh

Edellisissä lukemissa ei ole mukana lämmitystä (lattialämpö/patterit/ilmalämpöpumppu) eikä vesivaraajia. Ainoastaan ns. käyttösähkö (sis. keittiö, pyykinpesu, valaistus, ruuan lämmitys, kylmälaitteet, kodin elektroniikka ja sauna).

Edellinen lukema on muuten aika lähellä totuutta aikaisempiin laskelmiin verratessa. Kesällä 2007 olen laskeskellut meidän talon lämmittämiseen kuluvan vuositasolla noin 11 000 kWh. Sähkön kokonaiskulutus vuositasolla on ollut [viime vuosina] siinä 17-19 tkWh.

Tuohon 11 tkWh (talon lämmityskulutus) kun lisätään Vattenfallin sähkölaitelaskurin 7tkWh niin saadaan kokonaiskulutukseksi noin 18 000 kWh.

Vattenfall sähkölaitelaskuri

Sivustolla pystyy aika tarkkaan spesifioimaan oman asunnon ja kulutustarpeen. Laskuri antoi meidän taloudelle kokonaisenergiantarpeeksi vuodessa liki 26 000 kWh. Varsinainen erergiantarve ei ole suoraan suhteessa esim. suoraan sähkölämmitykseen, vaan lukemaan on laskettu mm. takkapuiden laskennallinen tuotto/energiatarve vuositasolla. Samoin ilmalämpöpumppu “keventää” sähkökulutusta hyötykertoimen verran.

Kuvan lukemat ovat meidän tapauksessa kyllä aika todellisia, joten ei laskuri ihan hatusta näitä lukuja heitä.

26 000 kWh:sta kun vähennetään ilmalämpöpumppumme hyöty lämmityksessä niin päästään tuohon 20 000 kWh:iin. Ja kun siitä otetaan pois kuutio tai kaksi lämmityspuuta (1kuutio~1000kWh) niin päästään lähelle lukemaa, joka on meidän todellinen sähkökulutus vuositasolla (18-19 tkWh).

Euroissa (laskennassa käytetty energian keskihintoja) talomme energiankulutus on 1750 euron paikkeilla.

Ja sitten se paras anti sivulla: Talon/talouden vuotuiset hiilidioksiidipäästöt.

Alla kuvaa paljonko meidän talous rasittaa luontoa vuositasolla. Meillä näyttää asiat olevan enemmän kuin hyvin – mutta me käytetäänkin “kallista” luontoystävällistä sähköä. Meidän “jalanjälki” tai mikä se nyt oli – anyway – hiilidioksidipäästöt meidän taloudessa on vain 6% YK:n asettamasta tavoitteesta, joten mehän ollaan sitten enemmän kuin kovia luontoihmisiä? Mehän saataisiin “tuhlata” luontoa vielä vaikka kuinka paljon…

Vuotuisen energiakulutuksen jakautuminen

Tarkempi tutkailu oman talon vuotuiseen kulutukseen antaa alla olevan kaltaisia lukemia. Eniten palaa rahaa (luonnollisesti) lämmitykseen. Ns. kotitaloussähkö on toiseksi suurin kuluttaja. Todettava kuitenkin on, että kulutuksesta yli 70% menee talon lämmitykseen.

Vuotuisen kotitaloussähkön jakautuminen

Kotitaloussähkön kulutus jakaantuu suurinpiirtein alla olevan taulukon mukaisessa suhteessa. Eniten talossa vie valaistus yms.

Valaistus yms. lieneekin helpoin kohde säästää sähkökulutuksessa. Muu kotitaloussähkön kulutus on enemmän ja vähemmän “pakollista” ja siitä on hyvin vaikea säästää/nipistää. Pyykkiä pitää pestä ja ruokaa laittaa. No, ehkä saunan kanssa voisimme säästää muutaman sata wattia…

Toisaalta miettiessä, että jos säästää valaistuksessa vaikka 20% niin se on vuositasolla kuitenkin vain vajaa 20 euroa – kuukausitasolla säästö siis voisi olla ehkä jotain 1,5 euroa.

Oikeastaan ainoa “järkevä” säästökohde (jossa pääsee todellisiin tuloksiin) on laskea asuinlämpötilaa, mutta siinäkin taitaa mukavuusasiat ajaa ekoajattelun ohi.

Loppuun vielä linkki laskuriin, josko vaikka joku innostuisi omaa kulutusta laskemaan.