Valtioneuvosto on 16.3.2017 hyväksynyt asetuksen, jolla haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevan sääntelyn kohtuullistaminen ja selkeyttäminen saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi. Asetus tulee voimaan samanaikaisesti 3.4.2017 hajajätevesiä koskevan ympäristönsuojelulain muutoksen kanssa. Asetuksen keskeinen muutos on sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen.

Pitkä prosessi on nyt päätöksessä. Sekä lakia että asetusta on uudistettu kansalaisia sekä sidosryhmiä kuunnellen ja laajapohjaisesti hallituksen sisällä. Olen esitykseen tyytyväinen ja toivon, että olemme nyt saaneet yhdessä aikaiseksi kestävän ratkaisun”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Huhtikuussa voimaan tulevalla ympäristönsuojelulain muutoksella ei ole vaikutusta uudisrakennuksiin. Niillä on edelleen oltava lain puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesienkäsittely. Merkittäviä liennytyksiä tulee ennen 2004 rakennetuille kiinteistöille. Asetettu määräaika kunnostaa jätevesijärjestelmä jää voimaan ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille. Muilla alueilla tulee kiinteistöjen jätevesijärjestelmä kunnostaa vasta tiettyjen remonttien yhteydessä.

Saataisiinkohan tällä päätöksellä viimein päätös tälle saagalle, joka on jatkunut jo toista vuosikymmentä?

Lue lisää YM:n tiedote: Haja-asutuksen jätevesisääntelyn kohtuullistaminen voimaan huhtikuussa tai lue lisää myös Remonttireiskasta:

• Eriävä mielipide hajajätevesityöryhmän raportista
• Eduskunta hyväksyi jätevesimääräysten lievennykset
• Paska-asetuksesta paskalaiksi
• Paskalaki!
• Kotien jätevesipuhdistamot – suuri sotku?
• Pimeydessä loistaa valo
• Kategoria jätevedet, haja-asutus
• Asiasana paskalaki
• Asiasana jäteveden puhdistus

Uusi laki ja vielä lausuntokierroksella oleva jätevesiasetus kohtuullistavat oleellisesti jäteveden sääntelyä haja-asutusalueilla. Tarkan, yksityiskohtaisen sääntelyn sijasta jatkossa korostetaan talousjätevesijärjestelmien hyvää suunnittelua. Myös säännösten määrä on vähentynyt.

Jätevesien käsittelyjärjestelmien mitoitukseen ei enää anneta yksityiskohtaisia määräyksiä. Tärkeää on, että kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva järjestelmä.

Kenties merkittävin muutos on kuitenkin ns. 100 metrin sääntö, jonka mukaan jätevesiremontti on sidottu määräaikaan kiinteistöillä, jotka sijaitsevat enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai ovat pohjavesialueella. Perustason puhdistusvaatimukset on täytettävä näillä kiinteistöillä 31.10.2019 mennessä.

Muualla sijaitsevissa kiinteistöissä jätevesijärjestelmä on kunnostettava vain tiettyjen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä. Tällaisia ovat muun muassa vesivessan rakentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai muu rakennuslupaa vaativa iso korjaus- tai muutostyö. Mitään määräpäiviä jätevesijärjestelmän kunnostukselle ei ole asetettu.

Lue lisää rakentaja.fi -sivustolta.

Muutokset koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja asuinkiinteistöjä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään sata metriä rannasta. Esityksen mukaan näillä alueilla jätevesijärjestelmä pitäisi uusia vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä. Viimeksi jätevesiasetuksen voimaantuloa siirrettiin puolitoista vuotta sitten, vuoteen 2018.

Edellisen kerran asetusta taidettiin lieventää maaliskuussa.

hevosenlanta Suomessa

Pääosa lannasta kerätään päivittäin (75% hevostalleista) käsin ja suurin osa lannasta varastoidaan lantaloissa antaen lannan “palaa” spontaanisti. 72% hevostalleista levittää lannan omalle pellolle pääasiassa sängelle tai lopetettavalle nurmelle.

hevosenlannan käsittely Suomessa

Lannan luovuttaminen / myyminen eteenpäin

Eviran valvontarekisteriin ei tarvitse ilmoittautua, jos luovuttaa tilan tai yhteislantalan lantaa suoraan tilalta irtotavarana ns. suoramyyntinä, silloin kun lanta ei sisällä minkään vakavan tartuntataudin leviämisriskiä eikä tilalla tai yhteislantalan tiloilla ole todettu hukkakauraa (2§). [ mmmasetus 11/12 (22/15) ]

Suomen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”Jätevesiasetusta lievennetään huomattavasti.” Suomen Omakotiliitto ry jättää eriävän mielipiteen hajajätevesityöryhmän raporttiin, koska työryhmän esittämät vaihtoehdot eivät tosiallisesti pyri kohtuullistamaan haja-asutusalueiden kotitalouksien jätevesien käsittelyä vaan tiukentavat sääntelyä ja lisäävät kotitalouksille seuraavia kustannuksia.

Omakotiliitto esittää, että herkän alueen rajaksi riittää säädöstasolla 50 metrin suojavyöhyke ja perustason puhdistusvaatimus. Jätevesien käsittelyvaatimuksista tulee voida poiketa, jos kotitaloudessa asuu alle kolme henkilöä tai järjestelmän hankkimiskustannukset ovat kohtuuttomat. Kun yleinen talouden tilanne on nyt erittäin heikko, siirtymäaikaa tulee jatkaa vähintään kahdella vuodella 15.3.2020 saakka. Lisäksi kotitalouksille kohdistuvia kustannuksia voidaan karsia pidentämällä asetuksessa säädettyä jäteveden saostuskaivon pakollista tyhjennysväliä ja alentamalla käsittelyjärjestelmän mitoitusvaatimuksia.

Lue omakotiliiton tiedote aiheesta.

Luonnoksen mukaan vapaa-ajanasuntorakennusten veronkorotuksella on tarkoitus kerätä vuosina 2016–2017 noin 19 miljoonaa euroa. Yksittäisen mökkiläisen kohdalla veronkorotus on keskimäärin 37 prosenttia.

Veronkorotuksesta uutisoi Helsingin Sanomat. Mökkien kiinteistöverokertymä oli viime vuonna noin 85 miljoonaa euroa.

Lue lisää HS: Jopa 300 000 mökkiläisen kiinteistövero nousee tai IS: Karu ja kallis yllätys sadoilletuhansille mökkiläisille

• Nämä mm. lisäävät kustannuksia:
  • Jäteveroa korotetaan
  • Asuntolainojen korkovähennysoikeutta kutistetaan
  • Kiinteistöveroja korotetaan
  • Lämmityskulut nousevat (sähkövero, öljyvero)
  • Matkustuskustannukset nousevat (etenkin oman auton käyttö kallistuu)
• Nämä mm. vähentävät kustannuksia:
  • Jätevesiasetusta kohtuullistetaan
  • Kotitalousvähennyksen korvausprosenttia korotetaan
  • Vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön helpoitetaan

Lue lisää omakotiliiton sivuilta.

Kahden vuoden lisäaika koskee arviolta noin 120 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä. Siirtymäajan piiriin kuuluvat ennen vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt, joiden jätevesijärjestelmä vaatii parantamistoimia. Asetuksen vaatimuksia on sovellettu vuoden 2004 alusta alkaen uudisrakentamisessa ja tehtäessä kiinteistöllä lupaa edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä.

Lue ympäristöministeriön tiedote kokonaisuudessaan ja lisätietoja.

Sähkövero nousi 0,35 senttiä kilowattitunnilta. Öljy- ja kaukolämpöä käyttävät maksavat veronkorotuksen vuoksi noin 50 euroa aiempaa enemmän. Toisaalta sähkö ja öljy ovat tällä hetkellä halvempaa kuin aikoihin.

Auto on useimmille omakotiasujille pakollinen. Keskipäästöisen auton ajoneuvovero nousi noin 60 euroa vuodessa.

Velallisiakin verokarhu rokottaa. Asuntolainan korkovähennys pienenee 10 prosenttia – koroista voi vähentää enää 65 prosenttia. Korkovähennys pienenee jatkossakin. Seuraavat vuodet aina 2018 asti vähennys pienenee 5 prosenttia vuosittain.

Vakituisen asunnon sekä kunnan yleisen kiinteistöveron alarajat nousivat. Kiinteistöveron pakkokiristys koskee noin 1,8 miljoonaa suomalaista.

Kotitalousvähennys sentään pysyi ennallaan vaikka senkin leikkauksesta puhuttiin.

Grahn-Laaksonen totesi heti tiedotustilaisuuden alussa, että alkuperäinen jätevesiasetus on vastoin tervettä maalaisjärkeä.

Sellainen ei ole hyvää lainsäädäntöä, hän sanoi.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan tällä hetkellä arviolta noin 120 000 kiinteistöllä on edelleen tekemättä jätevesiasetuksen edellyttämät toimet. Grahn-Laasosen mukaan määrä on noin puolet niistä kiinteistöistä, joita asetus ja lainsäädäntö koskee.

Vuonna 2011 voimaan astuneen asetuksen mukaan kaikille kunnallisen tai vesiosuuskuntien viemäröinnin ulkopuolelle jääville kiinteistöille pitää tehdä jätevesiselvitys ja rakentaa asianmukainen jätevesijärjestelmä. Vanhoja kiinteistöjä koskevan siirtymäajan oli määrä päättyä 15. maaliskuuta 2016.

Grahn-Laasonen haluaa, että haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen lainsäädäntö otetaan vielä uuteen tarkasteluun. Hänen mukaansa jätevesiasetus on nykyisellään kohtuuton ja terveen maalaisjärjen vastainen ja hän hakee asetukseen lievennyksiä.

Kun virheet on tehty lainsäädännössä aiemmin, nyt paikataan se mitä paikattavissa on, hän kommentoi.

Ministerin mukaan esimerkiksi niin sanotusti kuivalla maalla sijaitsevat kiinteistöt voitaisiin vapauttaa asetuksen vaatimuksista. Ne ovat kiinteistöjä, jotka eivät sijaitse vesistöjen äärellä tai pohjavesialueella.

Jätevesiasetus tuli alun perin voimaan haja-asutusalueilla vuonna 2004. Se edellyttää pienpuhdistamon rakentamista joissain tapauksissa.

Oikeusturvanäkökulma tulee käydä jatkovalmistelussa läpi.

Mahdollisissa muutoksissa pitää ottaa huomioon, että moni on jo tehnyt asetuksen vaatimat ratkaisut. Ministeri olikin lain muutoksen tai perumisen kanssa hyvin varovainen. Mahdolliset korvausvaatimukset yms. oikeudelliset kysymykset tulee selvittää hyvin tarkkaan ennen lain muuttamista tai perumista.

Lue myös Jätevesiasetusta ei ehditä purkaa tai Jätevesiasetuksen perumista voisi harkita (Yle)