Meillä viikonloppuna la-su -välisenä yönä sähkömittarin HAN-portti lakkasi toimimasta. Meillä on porttiin kytketty P1 meter, jonka toiminnan testasin syöttämällä erillisellä sähkönsyötöllä laitteeseen virtaa – P1 meter toimi ok, mutta sähkömittarin HAN-porttiin kytkettynä laitteeseen ei tullut virtaa (eikä dataa). Toisin sanoen, portti ei syötä dataa/virtaa – on pimeänä.

Soitin Carunan asiakastukeen ja lupasivat selvitellä asiaa. Päivä myöhemmin soittivat takaisin – neuvoivat ottamaan mittarin pääkytkimestä virrat hetkeksi pois ja kytkemään takaisin. Kuulemma HAN-portti voi “sammua” joskus jos esim kiinteistössä sähkökatko tai virtapiikki tmv. Ja mittarin “resetointi” yleensä auttaa.

No, neuvosta vaarin ja tein kuten pyydettiin. P1 meter heräsi heti henkiin pääkytkimen päälle kytkemisen jälkeen. Tovin kuluttua myös todettiin, että dataa tulee. Homma bueno!

Mikä HAN-portti?

Sähkömittarin kotiautomaatioliitäntä löytyy uusista sähkömittareista. Liitännästä käytetään lyhenteitä HAN-, H1- ja P1-portti. Carunan kotiautomaatioliitännän portti sijaitsee sähkömittarin kannessa keltaisen silikoniläpän alla.

Kotiautomaatioliitäntäportin avulla voit ottaa käyttöön oman päätelaitteesi reaaliaikaiseen sähkömittarin tietojen lukemiseen. Tiedot päivittyvät 10 sekunnin välein. Portin ja päätelaitteen avulla voit seurata muun muassa kulutus- ja tuotantotietoja sekä vaihekohtaisia tehoja.

Vaurioituneissa sähköverkoissa voi esiintyä niin sanottu nollavika, joka voi aiheuttaa hengenvaaran. Siksi nollavikaan pitää suhtautua vakavasti. Caruna muistuttaa asiasta ja on koonnut asian tiimoilta hyvän tietoiskupaketin (lue lisää Carunan sivuilta):

Näistä merkeistä tunnistat nollavian

• Kolmea vaihetta käyttävät sähkölaitteet, kuten liesi tai lämminvesivaraaja, voivat toimia tehokkaammin tai heikommin.
• Sähkölaitteita saattaa rikkoutua.
• Sähkökeskuksesta kuuluu särinää ja pauketta, ja saatat haistaa palaneen käryä. Huomaathan, että sähkökeskuksesta kuuluu normaalitilassakin tasaista ”sähkön ääntä”, mikä ei ole merkki nollaviasta.
• Valon voimakkuus voi vaihdella varsinkin muiden sähkölaitteiden käynnistyessä tai sammuessa.

Varo! Jos kosket metallikuorisiin laitteisiin tai tasoihin (kuten sähkökaappi, tiskipöytä, vesihana tai suihku), voit saada sähköiskun.

Mitä teet, jos epäilet nollavikaa?

• Katkaise sähköt pääkytkimestä.
• Ole varovainen! Käytä kuivia nahka- tai kumihanskoja sähköjen katkaisussa, sillä sähkökeskuksen metallinen runko voi olla jännitteinen.
• Turvallisuussyistä avaa sähkökaappi ja koske pääkytkimeen vain yhdellä kädellä. Pidä toinen käsi esimerkiksi taskussa.
• Ota yhteyttä sähköjakeluyhtiöön.

Hankittiin tilan sähkönkulutusta ja tuottoa mittaamaan ja näyttämään HomeWizardin P1 Meter. Laite kytketään omaan sähkömittarin asiakasrajapintaporttiin RJ45-kaapelilla ja liitetään omaan WiFi -verkkoon. Laitteeseen on saatavilla erillinen ulkoinen näyttö esim kotiin takan reunalle. Laitteen dataa pystyy lukemaan myös suoraan puhelimella erillisellä sovelluksella.

kuvassa P1-meter. punainen valo kertoo, että laite ei saa luettua dataa portista (kuvanottohetkellä HAN-porttia ei ollut kytketty käyttöön)

Jos mittarissasi ei ole P1-porttia (tunnetaan myös HAN- tai H1 -porttina) niin voit pyytää sähköyhtiöltäsi mittarin vaihtoa (laskuttavat tod.näk. vaihdosta). Lisäksi portti ei oletuksena käytettävissä vaan sen käyttöönotto pitää pyytää/tilata sähkönjakeluverkkoyhtiöltä.

Caruna kertoo portista sivuillaan näin:

Sähkömittarin kotiautomaatioliitäntä eli HAN-portti

Carunan sähköverkon alueella asennettavissa mittareissa on kotiautomaatioliitäntä eli HAN-Portti (Home Area Network). Liitännästä käytetään myös lyhenteitä HAN-, H1- ja P1-portti. HAN-portti sijaitsee sähkömittarin kannessa, keltaisen silikoniläpän alla.

HAN-portin avulla asiakas voi ottaa käyttöön oman päätelaitteen reaaliaikaiseen sähkömittarin tietojen lukemiseen. Tiedot päivittyvät 10 sekunnin välein. Seurattavia mittaustietoja ovat muun muassa kulutus- ja tuotantotiedot sekä vaihekohtaiset tehot.

Laitteen avulla näkee reaaliajassa sähkönkulutustietojen lisäksi myös sähköntuotantolukemat (esim. aurinkovoimala).

Laite: HomeWizard P1 Meter

Kirjataanpa muistiin: Meillä vaihdetiin (taas) sähkömittari. Edellinen vaihto oli viime kuussa ja nyt vaihdettu mittari oli alusta asti rikki (ainakin näyttö pimeä). Edellinenkin oli kyllä rikki – toivottavasti tämä olisi nyt sitten jo vihdoin ehjä.

Ja kun mittari vaihtui taas niin taas saa tilata HAN -portin käyttöönottoa. Ehkäpä huomenna saadaan dataa ja käppyrää vihdoin…

Lopulta vikaa löytyi enemmänkin. Mittarissa jotain häikkää, mutta myös sähkökaapissa sisällä yhden vaiheen syöttöjohto kuumentunut ja sulanut. Syytä ei löytynyt, johto kuitenkin ollut siellä sellaisenaan koskematta ja ilman muutoksia vuodestan 2007.

No, uudella mittarilla nyt mennään ja kaikki vaiheet käytössä. Tosin uusi mittari pimeä – ilmeisesti näyttö rikki – joten sekin menee vielä kerran vaihtoon…

PS. Samassa sähkökatkossa myös meidän palvelin oli pimeänä useamman tunnin ja palvelutoimittajamme nimipalvelu (DDNS -palvelu ei päivittänyt julkisiin nimipalvelutietoihin meidän uutta osoitetta) toimi miten toimi – seurauksena, että blogimme oli hukassa nimipalveluilta liki vuorokauden

Mm. facebookissa käydään kovaa keskustelua/huutelua pääasiassa tämän linkitetyn uutisen alla: Kansaa raivostuttanut sähkönsiirtomaksu jää historiaan – onko kyseessä pelkkä silmänkääntötemppu: ”Ei vaikutusta asiakkaan maksamaan hintaan”

Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että nykyinen maksumalli ja kWh-kulutusperusteinen siirtomaksu on vanhanaikainen ja aikansa elänyt. Siirtoverkon ylläpitämisen ja huoltamisen kulut pitäisi kattaa ihan jotenkin muuten.

Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin, mm:

• Nykyinen sänkönsiirron maksumalli on epäreilu ja virheellinen, 13.02.2017
• Sähkölaskut menevät uusiksi, 14.09.2016

Seison edelleen noiden ajatusteni ja kirjoitusteni takana ja toivon, että sähkösiirtomaksut nykyisessä muodossa olisivat kohta historiaa.

sähköenergian ja sähkönsiirron loppusummat kahden kuukauden ajalta, marras- ja joulukuu 2019 (sis. kuukausimaksut ja verot)

On tuo Carunan siirtohinta komeaa katseltavaa kun vertaa kulutukseen. Kuvassa meidän kahden kuukauden sähkölaskut 11-12/2019. Caruna siirto 2/3 sähkölaskusta ja käytetty sähköenergia kokonaissummasta vain 1/3 euroa.

Lue lisää meidän sähkönkulutuksesta täältä.

En kommentoi sitä, onko siirtomaksujen euromäärä oikein tai väärin. Mutta totean, että hinnoittelun painotuksessa Caruna menee mielestäni kuitenkin oikeaan suuntaan. Painotus siirtomaksussa pitäisi olla vieläkin voimakkaammin kuukausittain perittävässä perusmaksussa ja siirretyn kWh -hinta pitäisi olla lähempänä nollaa.

Perustelut: Nykyinen sähkönsiirron laskutusmalli on kaikin puolin muuta kuin reilu ja tasapuolinen. Nythän käytännössä paljon sähköä kuluttavat maksavat myös vähän kuluttavien talouksien sähköverkon ylläpitokustannuksia ja sähkön saatavuutta.

Yksinkertaistettuna:

Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa pääosin ihan yhtä paljon käytettiin sitä sähkönsiirtoon paljon tai vähän. Sähköverkon kapasiteettikin joudutaan laskemaan ja rakentamaan “maksimiarvojen” mukaan. Toisin sanoen, ylläpito/siirto maksaa sen saman käyttää asiakas sähköä paljon tai ei ollenkaan. Nykyisellään sähkönsiirtomaksujen painottuessa kulutukseen asiakas ei maksa sähköverkon ylläpitomaksuja jos ei käytä sähköä. Okei, onhan siellä kyllä se perusmaksukin, mutta sen osuus marginaalinen isossa kuvassa.

No, kuka sen sähköverkon ylläpidon sitten maksaa – aivan, se paljon sähköä kuluttava sähkön siirtomaksuina – jokaisesta kulutetusta kilowatista kilahtaa siirtomaksua ja mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat.

Esimerkki toisesta “kupariverkkoa” vaativasta palvelusta: Kiinteän ADSL-liittymän maksu ei perustu siirrettyn datan (sähköverkoissa sähkön!) määrään vaan asiakas maksaa liittymän kuukausimaksua käyttää liittymää tai ei. Asiakas siis maksaa kuukausimaksun vaikka ei käyttäisi liittymää ollenkaan. Asiakas maksaa siitä, että liittymä on hänelle asennettu, haluttaessa käytettävissä, linja kunnossa, verkko ylläpidossa ja tarvittaessa vikatilanteet korjataan.

Miksi siis maksamme sähkön saannin mahdollisuudesta ja sähköliittymästä sen mukaan paljonko käytämme sähköä? Käytännössähän sähköverkko “ei kulu” vaikka sitä käytetään – ei siis makseta kulutuksesta. Perustarve sähköliittymässä on sama riippumatta paljonko kulutamme sähköä: Sähkö on saavavillamme toimivasta sähköverkosta silloin kuin sitä haluamme.

Sähkönsiirron laskutuksen nykymalli on kestämätön ja tulevaisuudessa täysin mahdoton. Tekniikka ja tiede kehittyy ja jatkossa kulutamme entistä vähemmän sähköä. Jatkossa siis kulutamme vähemmän mikä tarkoittaa, että sähkönsiirtoyhtiö saa sähkön siirrosta entistä vähemmän tuloja. Tuloilla taas pitäisi kattaa kuitenkin sähköverkon ylläpito, perusparannukset ja taata vähintään nykyisen tasoinen sähkönsiirtovarmuus. Ihmisten perustarve – sähkönsiirto, sähköliittymät ja sähkösaantivarmuus – eivät häviä mihinkään.

Miten sitten sähkönsiirrosta pitäisi maksaa? Laskutus kapasiteetin mukaan, sähköliittymän koko – eli paljonko liittymä mahdollisesti tarvitsee sähkösiirtoverkkoa sähkön siirtoon – määräisi sähkönsiirtomaksun. Tällä hetkellä käytännössä laskutus pitäisi perustua sähköliittymän sulakekokoon.

Kiinteä kuukausimaksu sulakekoon mukaan voisi kuitenkin olla iso ja jopa vihamielisiä tunteita nostattava muutos. Malli olisi kuitenkin enemmän reilu ja tasapuolinen – sähkönsiirtoyhtiöidenkin olisi helpompi ennustaa ja suunnitella tulevaa sekä panostaa nykyiseen sähköverkkoon ilman huolta siitä, mikä mahdollisesti on sähköverkossa siirrettävän sähkön määrä ja sitä kautta saatavat tulot tulevaisuudessa. Ja mikä tärkeintä – tässä kateellisten naapureiden maassa – paljon kuluttava naapuri ei joutuisi vähän kuluttavan naapurin sähkönsiirron maksumieheksi.

Caruna on perustettu 2014, mutta sen historia alkaa vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi oli karu ja pimeä maa, jonne uusi sähkönsiirtoyritys alkoi tuoda valoa. Maailma on muuttunut vuosien varrella ja niin Suomikin. Caruna on uuden ajan sähkönsiirtäjä: katsomme eteenpäin ja nautimme 100-vuotisesta kokemuksesta.

Perustehtävämme pysyy. Kun sähkö kulkee, voimme kaikki keittää aamukahvit, kulkea talven pimeinä iltapäivinä katulamppujen valaisemaa tietä, jutella Skypessä työmatkalla olevan äidin kanssa ja lukea iltasatua yölampun kajossa.

Me pidämme siitä huolen. Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa.

Suomen suurimman sähkönsiirtoyhtiön myynti ulkomaille sijoitusyhtiöille aiheuttaa kyllä ainakin minussa epäluuloja. Miten sijoitustoimintaa harjoittavien ulkomaisten omistajien intresseissä voi olla joku muu kuin maksimaalinen tuotto sijoitetulle pääomalle. No, ehkä olen väärässä – toivottavasti – ja uusi yritys jatkaa tai jopa lisää investointeja vahvistaakseen jakeluverkkoaan voiton tavoittelun kustannuksella.

Caruna panostaa ja investoi vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan. – Jatkamme mittavia verkkoinvestointeja kaikilla sähkönjakelualueillamme Suomessa samalla noin sadan miljoonan euron vuosittaisella tasolla kuin tähänkin saakka. Investoinneilla haluamme taata asiakkaillemme luotettavan sähkön saannin sekä edistää kestävämpää energiatuotantoa omalta osaltamme. Tarkastelemme asioita pitkällä aikajänteellä ja kehitämme toimintaamme alan parhaisiin käytäntöihin verraten.

Varmaa tässä kohtaa lienee ainoastaan se, että siirtomaksujen perusmaksut tulevat nousemaan…

Tekstissä lainauksia Carunan kotisivuilta.