Ohjeessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin:

Vuokravakuus

Jos vakuus käytetään maksamatta jääneen vuokran kattamiseen tai vuokrasuhteen viimeisten kuukausien vuokran maksamiseen, vakuus on käytetyltä määrältään vuokranantajan veronalaista tuloa. Vuokravakuus, jota ei palauteta vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä sen vuoksi, että vuokralainen on aiheuttanut huoneistossa vahinkoa, on vuokranantajan saama verovapaa vahingonkorvaus (TVL 36 ja 78 §). Korjauksesta aiheutuneet menot ovat tällöin vuokratulosta vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin ne ylittävät vuokravakuuden ja mahdollisen muun vahingon- tai vakuutuskorvauksen.

Matkakustannukset

Vuokraustoimintaan liittyvistä matkoista aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia menoja vuokratuloista. Vuokraustoimintaan liittyviä matkoja voivat olla esimerkiksi esittely-, tarkastus- ja huoltokäynnit sekä vuokrasopimuksen tekemiseen liittyvät matkat. Myös asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön yhtiökokoukseen tai yhtiön hallituksen jäsenenä hallituksen kokoukseen vuokrausaikana tehdyt matkat ovat vuokraustoimintaan liittyviä matkoja.

Korjausmenot asunnon tai rakennuksen hankinnan yhteydessä

Ei ole olemassa oikeuskäytäntöä siitä, kuinka kauan asunnon on oltava vuokraustoiminnan käytössä ennen remonttia, jotta remontista johtuneet menot voitaisiin vähentää vuosimenona. Verohallinnon käsityksen mukaan riittää, että vuokralainen on muuttanut asuntoon tai ottanut liikehuoneiston käyttöönsä silloin, kun on kyse jatkuvasta vuokrauskäytöstä. Vuokralaisen muuttamisen jälkeen syntyneet vuosikorjausmenot voidaan vähentää vuosimenona tai tasapoistoina, jos kyse on osakehuoneiston perusparannusmenoista.

Vastikkeen tuloutus/rahastointi

Osakehuoneistosta saadusta vuokratulosta on vähennyskelpoista menoa sellainen vastike, joka on kirjattu asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön kirjanpidossa tuloksi. Tuloutetut vastikkeet ovat yleensä hoitovastikkeita. Myös pääomavastike voidaan vähentää, jos se luetaan yhtiölle tuloksi (KHO 1975-B-II-541 ja KHO 28.6.1991 taltio 2275). Vähennyskelpoisuuteen ei vaikuta se, maksetaanko vastike kuukausittain pääomavastikkeena vai kerralla lainaosuussuorituksena. Yhtiö voi myös osittain tulouttaa ja osittain rahastoida pääomavastikkeina kerätyt suoritukset. Tällöin vuokratulosta vähennyskelpoista on kirjanpidossa tuloutettu osuus vastikkeesta.

Yhtiön kirjanpidossa pääomasijoituksena käsitelty eli rahastoitu vastike ei ole vähennyskelpoinen meno vuokratulosta. Rahastoitu vastike lisätään osakkeen hankintamenoon ja otetaan huomioon osakehuoneiston mahdollista luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa.

Aiheen äärelle vinkkasi Suomen Vuokranantajat

Miten asuntotulo sitten määritellään:

Asuntotuloa saadaan kun asunnon markkinahintaisesta vuokrasta vähennetään kotitalouden lainakorot ja muut välittömät asumismenot.

Asuntotulo kirpaisisi todennäköisesti eniten etenkin velattomissa omistusasunnoissa asuvien ja pienituloisten, useimmiten eläkeikäisten tulotasoa, koska asunnon hankinta rahoitetaan yleisesti lainalla ja lainapääoman pieneneminen ja takaisinmaksu ajoittuvat myöhempään ikään. Tällöin asumismenot vähenevät ja asuntolainan korot eivät enää pienennä saatua asuntotuloa. Lisäksi asumisväljyys lasten lähdettyä kotoa on korkeimmillaan ja siten kulutusyksikköä kohti laskettu asuntotulo on suurempi kuin aiemmin.

Lue aiheesta lisää TalousSanomista otsikolla 970 e/kk – näinkö tienaat kodillasi?

VATT:n laskelman mukaan valtio menettää kahden miljardin euron verotulot, kun asuntotuloa ei veroteta:

Henkilöverotuksessa suurimman verotuen muodostaa asuntotulon verovapaudesta, kaksi miljardia euroa. 1,2 miljardia euroa muodostuu oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta.