Suomessa talot on rakennettu niin, että -20 asteen pakkasessa ja +20 asteen sisälämpötilassa lämmitykseen tarvitaan maltillisesti tehoa – esimerkiksi, jos talo pysyy lämpimänä 6 kW:n sähkölämmitysteholla -20 asteen pakkasessa, tehoa tarvitaan 0,15 kW yhden lämpötila-asteen eroa kohti. Saman verran tehoa suhteessa lämpötilaeroon tarvitaan myös kesällä jäähdytettäessä.

Meillä on viilennetty asuntoa nyt kovimmilla helteillä keskimäärin viisi astetta alaspäin. Eli yleensä jostain 28-29 tuonne hellekeleillä jo hyvinkin sopivalta tuntuvaan 23 asteeseen.

Jäähdytystehoa tarvitaan 1,5 kW, jos halutaan tulla +30 asteen tuskaisesta hellekelistä kymmenen astetta alaspäin. Sähkön menekissä se tarkoittaa 0,208 kW eli kahden 100 watin lampun tehoa. Tämä luku saadaan jakamalla jäähdytysteho ilmalämpöpumpun SEER-luvulla, joka kertoo paljonko pumppu tarvitsee suhteessa sähköä jäähdytystehoon nähden. Otetaanpa apuun suositun Hitachi Summit RAK 35 -ilmalämpöpumpun SEER, joka on 7,2.

Jäähdyttämisen kustannusten laskeminen sujuu nyt helposti. Lasketaan kustannukset sen perusteella, että hellettä piisaa 20 päivänä ja jokaisena päivänä jäähdytetään 12 tunnin ajan:

• Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 0,208 kW x 20 vrk x 12 t/vrk = 50 kWh
• Sähkön hinta käytetystä energiasta: 12 c/kWh x 50 kWh = 6 e
• Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,30 e/vrk

Vastaava kulutus meidän Toshiballa (SEER 7.7) käyttäen esimerkin tunnuslukuja (jossa Hitachi):

• Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 47 kWh
• Sähkön hinta käytetystä energiasta: 5,61 e
• Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,28 e/vrk

Edellä kuvatulla laskukaavalla saadaan enemmän todelliset viilennyskustannukset meidän osalta:

Lähtötiedot:

• Laskuissa käytetty meidän nykyistä ilmalämpöpumppua Toshiba Polar 25)
• Toshiba Polar 25 SEER 7.7
• Sähkön hinta noin 12c/kWh
• Jäähdytys noin 5 astetta alaspäin
• Jäähdytys päällä noin 5h/pv

Sähkönkulutus / kustannukset:

• Jäähdytystehoksi saadaan: 1,5kwh / 2 / 7.7 = 0,0974 kW
• Sähkökulutus yksi hellepäivä: 0,0974 kW x 5h/pv = 0,487 kW
• Sähkökulutus viikossa: 7pv x 0,487 kW = 3,409 kW
• Sähkön hinta yksi hellepäivä: 12 c/kWh x 0,487 kW = 6 c/pv

Jos lasketaan puhtaasti ilmalämpöpumpun jäädyttämisen kustannuksia pumpun maksimitehoilla niin Toshiba Polarin osalta päästään seuraaviin kulutuslukuihin. Pumpun nimellinen maksimi jäähdytysteho on 3,5kW. Tämä jaettuna SEER -luvulla (7.7) saadaan sähkönkulutukseksi 0,455 kWh.

Sähkönkulutus / kustannukset (maksimiteholla):

• Jäähdytystehoksi saadaan: 3,5kwh / 7.7 = 0,455 kW
• Sähkökulutus yksi hellepäivä (24 tuntia päällä): 0,455 kW x 24h = 10,91 kW
• Sähkökulutus viikossa: 7pv x 10,91 kW = 76,36 kW
• Sähkön hinta yksi hellepäivä: 12 c/kWh x 10,91 kW = 1,31 €/pv

Voidaan siis todeta, että meidän Toshiba Polar 25 -ilmalämpöpumpulla hellepäivinä viilentäminen maksaa meille vähintään kuusi (6) senttiä mutta enintään 1,31 euroa päivässä. Todellinen lukema olisi todennettavissa energiamittarilla, mutta laskelmillakin todistettavissa todellisen kulutuksen olevan lähempänä alarajaa kuin ylärajaa.

Lue myös:

• Ilmalämpöpumppu säästää rahaa
• Meidän käytössä oleva(t) ilmalämpöpumppu
• Vattenfall – ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakehuoneistojen velattomat hinnat kohosivat Turussa vuodessa peräti 8,2 prosenttia. Toiseksi vauhdikkaimmin hinnat kohosivat Helsingissä, jossa nousu oli 3,9 prosenttia eli alle puolet Turun vauhdista.

Turun seudulla kovin kysyntä kohdistuu keskuskaupunki Turkuun ja erityisesti sen keskustaan.

Vanhat osakeasunnot ovat kallistuneet Turussa jo pitkään muuta maata nopeammin. Tilastokeskuksen tilastossa indeksivuosi on 2010, jonka jälkeen indeksi on noussut Turussa sadasta 112,4 pisteeseen. Ainoastaan Helsingissä hinnat ovat kuluvalla vuosikymmenellä nousseet Turkua enemmän. Oulussa ja Vantaalla hinnat ovat polkeneet käytännössä koko vuosikymmenen paikoillaan. Tampereen ja Espoo-Kauniaisen indeksit jäävät myös alle 110 pisteen.

Hintakehitystä ovat hämmentäneet myös sijoittajat. Vakuutusyhtiöiden ja muiden ammattisijoittajien lisäksi pieniä asuntoja ovat ostaneet ihan tavalliset kansalaiset, joille sijoitusasunto on tapa säästää.

Sijoittajat suosivat pieniä asuntoja, ja ne käyvät nopeasti kaupaksi. Turun keskustassa sijaitsevat pienet asunnot viedään nyt käsistä.

Hintojen nousun takana on ihan konkreettisia syitä: Turussa on paljon vanhoja kerrostaloja, joihin on tehty mittavia peruskunnostusremontteja. On luonnollista, että korjausinvestointien myötä asuntojen arvo nousee.

Kerrostaloasunnon hoitokulut olivat viime vuonna keskimäärin 5,13 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuntojen korjauksiin menee hoitokuluista yli 27 prosenttia, lämmitykseen 21 prosenttia.

Tilastokeskuksen julkistama kululista suuruusjärjestyksessä, senttiä/neliö/kuukausi:

1. Korjaukset 140 senttiä
2. Lämmitys 108 senttiä
3. Käyttö- ja huoltokulut 59 senttiä
4. Hallintokulut 47 senttiä
5. Vesi ja jätevesi 39 senttiä
6. Kiinteistövero 34 senttiä
7. Sähkö ja kaasu 19 senttiä
8. Jätehuolto 16 senttiä
9. Siivous 13 senttiä
10. Tonttivuokrat 10 senttiä
11. Vahinkovakuutus 10 senttiä
12. Ulkoalueiden hoito 8 senttiä
13. Henkilöstökulut 6 senttiä
14. Muut hoitokulut 3 senttiä
15. Muut vuokrakulut 1 sentti

Useimmiten korjausta vaativat kerrostalojen putkistot, märkätilat, piharakenteet, kuten autotallien kannet, sekä julkisivut.

Lue lisää – artikkeliin Katso lista: Mikä maksaa kerrostaloasumisessa? Eniten rahaa palaa korjauksiin, lämmitykseen ja huoltoon. Tilastot löytyvät tilastokeskuksen sivuilta.

Turun asuntokunnista noin 46 prosenttia asuu vuokralla (lähde: Tilastokeskus). Turun korkeakoulut houkuttelevat paikkakunnalle opiskelijoita, mutta myös monelle muulle vuokralla asuminen on hyvä vaihtoehto. Turun yksiöiden neliövuokrat liikkuvat eri postinumeroalueilla keskimäärin välillä 12,0 – 18,9 euroa kuukaudessa, kun taas sitä suuremmissa asunnoissa keskimääräiset neliövuokrat ovat huomattavasti edullisemmat.

Postinumeroalueella 20300 on keskimäärin Turun kalleimmat yksiöt. Tällä alueella, johon kuuluu Kastun, Kähärin ja Raunistulan kaupunginosat, on ollut tarjolla paljon täysin uusia asuntoja, minkä vuoksi sen alueen keskimääräinen neliövuokra on Turun suurin: 18,9 euroa kuukaudessa.

Turun yksiöiden kalleimmat neliövuokrat löytyvät keskustan alueelta ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun lähistöltä. Keskustan postinumeroalue 20100 on niin laaja, että se jatkuu jopa Ruissaloon asti, joten sen alueen keskineliövuokra ei koske pelkästään aivan rautatieaseman ympäristöä.

Katso taulukosta, millä tasolla on asuntojen vuokrat Turussa eri postinumeroalueilla. Keskimääräiset neliövuokrat eri postinumeroalueilla.

Lue koko artikkeli Etuovi.com: Asuntojen vuokrat Turussa – kalleimmat ja halvimmat alueet

Halventunut energia ja poikkeuksellinen lämmin sää ovat tänä vuonna hellineet asunnonlämmittäjiä. Ulkolämpötila vaikuttaa suoraan sähkölaskuun, toteaa johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.

Noin asteen lämpeneminen vähentää viisi prosenttia lämmityskustannuksia.

Energiateollisuus arvioi, että tammi-marraskuussa sähköllä lämpiävän omakotitalon säästö on ollut 120–130 euroa. Rahaa säästyy tietysti eniten kylminä kuukausina. Pelkästään leuto marraskuu tarkoitti noin 25 -30 euron säästöä omakotitaloasujalle.

Lue lisää Ylen sivuilta.

Suurimmat energiansäästöt, noin 14 prosenttia kaukolämmön kulutuksesta, saatiin aikaiseksi “löysät pois” -periaatteella eli lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen, lämpötilojen tarkistuksen ja säätökäyrän asetuksen muodostamalla kokonaisuudella.

Vuositasolla päästäisiin lämmityskustannuksissa miljoonan euron säästöihin, jos muutkin taloyhtiöt tekisivät samat toimenpiteet. Koko Helsingin tasolla säästö olisi yhdeksän miljoonan euron luokkaa.

Lue lisää kauppalehdestä

kuva tilastokeskus

Lue lisää tilastokeskus

Asumisväljyyden kehityksessä on tuntuvia eroja nopean kaupungistumisen takia. Helsinkiläiskodeissa on nyt asuintilaa henkeä kohden vain 3,6 neliömetriä enemmän kuin 1980-luvun lopussa, kertoo Tilastokeskus. Samassa ajassa Etelä-Savossa enonkoskelaiset ovat saaneet peräti 17,8 lisäneliötä per henkilö.

Onko Enonkoskelle siis rakennettu iso liuta suurikokoisia omakotitaloja? Valitettavasti tilastoissa näkyvät lisäneliöt selittyvät pitkälti muuttotappiolla. Töitä on liian vähän.

– Outokummun kaivoksen lakkauttaminen 1990-luvulla painaa kunnassa vieläkin, kertoo Enonkosken kunnanjohtaja Kari Kuuramaa.

Helsingin asumisväljyyden vähäinen kasvu viittaa puolestaan työmarkkinoiden imuun ja liian vähäiseen asuntotuotantoon.

– Väestöä tulee lisää, ja asuntoja tuotetaan sen verran kuin pystytään, mutta asumisväljyys ei kuitenkaan kehity. Sen sijaan syrjäseudulla samaa asuntokantaa asuttaa nykyään aiempaa vähemmän ihmisiä, se luontevasti kasvattaa asumisväljyyttä, kuvailee Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Henrik Lönnqvist.

Lue lisää Ylen sivuilta.

Asumismenojen kasvun ennakoidaan olevan voimakkaampaa kuin käytettävissä olevien tulojen kehitys vuosina 2014–2018. Näin ollen asumismenojen suhde tuloihin kasvaa 1,9 prosenttiyksikköä tarkasteluperiodin aikana.

Lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta Helsingissä 2 100 euroa kuukaudessa, kun taas Kouvolassa vastaavan huoneiston kustannukset ovat 1 020 euroa. Pääkaupunkiseutu on selvästi kallein paikka asua. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen ero kuukausittaisissa asumismenoissa on suuri. Eroa on
suurimmillaan jopa yli 1000 euroa kuukaudessa.

Lue Omakotiliiton tiedoite tai Ylen sivuilta uutinen Tuore selvitys: Asumismenosi jatkavat huomattavassa kasvussa

“Siellä missä on työtä, on kysyntää asunnoilla ja siellä missä on kysyntää, asuntojen arvo pysyy. Infrastruktuurilla, jolla ei ole käyttöä, ei ole myöskään arvoa”.

Syrjäseuduilla asuntojen käypä arvo voi jo lähennellä nollaa. SP-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivaisen mukaan hinnat alkavat laskea myös entistä lähempänä kasvukeskuksia, mikäli peruspalveluista karsitaan.

Suuntaus näyttää olevan vääjäämättä se, että kasvukeskukset kasvaa edelleen ja syrjäseudut kuihtuvat vähitellen pois. Surulliseksi asian tekee se tosiasia, että keskimäärin talon rakentaminen on yhtä kallista missä päin Suomea tahansa. Tulevaisuudessa asunnon arvon määritteleekin yhä enemmän se, missä asunto sijaitsee eikä se, paljonko asunnon rakentaminen on aikanaan maksanut ja paljonko siihen on investoitu.

Se mitä tulevaisuudessa tapahtuu syrjäseutujen arvoasunnoille.

Hankalasti myytävät asunnot tuovat ongelmia varsinkin siinä vaiheessa, kun väestö ikääntyy ja haluaa muuttaa palveluiden ääreen.

Toivanen liittää asuntojen hintakehityksen tiiviisti palveluihin. Hänen mielestään kunta- ja sote-uudistuksissa tulisi ottaa huomioon myös asuntonäkökulma.

Lue lisää talouselämästä.