En kommentoi sitä, onko siirtomaksujen euromäärä oikein tai väärin. Mutta totean, että hinnoittelun painotuksessa Caruna menee mielestäni kuitenkin oikeaan suuntaan. Painotus siirtomaksussa pitäisi olla vieläkin voimakkaammin kuukausittain perittävässä perusmaksussa ja siirretyn kWh -hinta pitäisi olla lähempänä nollaa.

Perustelut: Nykyinen sähkönsiirron laskutusmalli on kaikin puolin muuta kuin reilu ja tasapuolinen. Nythän käytännössä paljon sähköä kuluttavat maksavat myös vähän kuluttavien talouksien sähköverkon ylläpitokustannuksia ja sähkön saatavuutta.

Yksinkertaistettuna:

Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa pääosin ihan yhtä paljon käytettiin sitä sähkönsiirtoon paljon tai vähän. Sähköverkon kapasiteettikin joudutaan laskemaan ja rakentamaan “maksimiarvojen” mukaan. Toisin sanoen, ylläpito/siirto maksaa sen saman käyttää asiakas sähköä paljon tai ei ollenkaan. Nykyisellään sähkönsiirtomaksujen painottuessa kulutukseen asiakas ei maksa sähköverkon ylläpitomaksuja jos ei käytä sähköä. Okei, onhan siellä kyllä se perusmaksukin, mutta sen osuus marginaalinen isossa kuvassa.

No, kuka sen sähköverkon ylläpidon sitten maksaa – aivan, se paljon sähköä kuluttava sähkön siirtomaksuina – jokaisesta kulutetusta kilowatista kilahtaa siirtomaksua ja mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat.

Esimerkki toisesta “kupariverkkoa” vaativasta palvelusta: Kiinteän ADSL-liittymän maksu ei perustu siirrettyn datan (sähköverkoissa sähkön!) määrään vaan asiakas maksaa liittymän kuukausimaksua käyttää liittymää tai ei. Asiakas siis maksaa kuukausimaksun vaikka ei käyttäisi liittymää ollenkaan. Asiakas maksaa siitä, että liittymä on hänelle asennettu, haluttaessa käytettävissä, linja kunnossa, verkko ylläpidossa ja tarvittaessa vikatilanteet korjataan.

Miksi siis maksamme sähkön saannin mahdollisuudesta ja sähköliittymästä sen mukaan paljonko käytämme sähköä? Käytännössähän sähköverkko “ei kulu” vaikka sitä käytetään – ei siis makseta kulutuksesta. Perustarve sähköliittymässä on sama riippumatta paljonko kulutamme sähköä: Sähkö on saavavillamme toimivasta sähköverkosta silloin kuin sitä haluamme.

Sähkönsiirron laskutuksen nykymalli on kestämätön ja tulevaisuudessa täysin mahdoton. Tekniikka ja tiede kehittyy ja jatkossa kulutamme entistä vähemmän sähköä. Jatkossa siis kulutamme vähemmän mikä tarkoittaa, että sähkönsiirtoyhtiö saa sähkön siirrosta entistä vähemmän tuloja. Tuloilla taas pitäisi kattaa kuitenkin sähköverkon ylläpito, perusparannukset ja taata vähintään nykyisen tasoinen sähkönsiirtovarmuus. Ihmisten perustarve – sähkönsiirto, sähköliittymät ja sähkösaantivarmuus – eivät häviä mihinkään.

Miten sitten sähkönsiirrosta pitäisi maksaa? Laskutus kapasiteetin mukaan, sähköliittymän koko – eli paljonko liittymä mahdollisesti tarvitsee sähkösiirtoverkkoa sähkön siirtoon – määräisi sähkönsiirtomaksun. Tällä hetkellä käytännössä laskutus pitäisi perustua sähköliittymän sulakekokoon.

Kiinteä kuukausimaksu sulakekoon mukaan voisi kuitenkin olla iso ja jopa vihamielisiä tunteita nostattava muutos. Malli olisi kuitenkin enemmän reilu ja tasapuolinen – sähkönsiirtoyhtiöidenkin olisi helpompi ennustaa ja suunnitella tulevaa sekä panostaa nykyiseen sähköverkkoon ilman huolta siitä, mikä mahdollisesti on sähköverkossa siirrettävän sähkön määrä ja sitä kautta saatavat tulot tulevaisuudessa. Ja mikä tärkeintä – tässä kateellisten naapureiden maassa – paljon kuluttava naapuri ei joutuisi vähän kuluttavan naapurin sähkönsiirron maksumieheksi.

siinäpä ne siinä sulassa sovussa. vasemmalla vanha hyvin palvellut rauta virrattomana ja oikealla uusi peto työssään…

Mittausaika oli varsin lyhyt – 121 tuntia – mutta antanee kuitenkin kuvaa kulutuksesta. Mittauksen aikana sähköä kului 5 kWh. Koko mittausajan kaikki laitteet olivat päällä.

Mittausaika noin 5 päivää. Eli sähkönkulutus oli n. 1kWh / päivä. Euroissa kulutus (siirto+energia) siis noin 12-13 senttiä päivässä. Kuukausikulutus noin 30kWh eli noin 3,6 euroa. Vuosikulutus olisi siis luokkaa 40-50 euroa.

Edellisen raudan aikana kuukausikulutukseksi laskin noin 7,5 euroa ja vuosikulutus olisi ollut silloin 86 euron hujakoilla. Lue myös mitä kirjoitin kun vuosi sitten mittailin kulutusta edellisen kerran.

Nyt tiedossa kuitenkin oli, että uusi rauta sähköpihimpi kuin vanha. Komponentit kun hankin osaksi sen mukaan miten kuluttavat sähköä. Pyrin valitsemaan vähän kuluttavia komponentteja. Yllätyin kuitenkin kuinka paljon vähemmän kuluttavat vaikka nyt koneesta löytyy tehoa moninkertainen määrä vanhaan rautaan verrattuna. Lämpöäkin syntyy konehuoneeseen entistä paljon vähemmän (luonnollisesti) ja palvelin on hiljainen kuin mikä. Niin se tekniikka kehittyy.

Testasin vielä lopuksi vanhan raudan sähkönkulutusta. Käynnistin virrat, mutta käytännössä on “työttömänä” joten sitä ei kuormita mikään. Idle -kulutus on siinä kuitenkin aika kova verrattuna uuteen palvelimeen. Hetkellinen kulutus sähkönkulutusmittarissa nousi 44kWh:sta 129kWh:iin. Eli vanha rauta nosti kulutusta 85kWh. Tuo pohilla ollut 44kWh siis on UPS:n takana olevien ADSL modeemin, WLAN -tukiaseman ja uuden tomstown -raudan kulutus.

Mittaukset perustuvat siis Wattson -laitteen reaaliaikaisiin lukemiin. Ja korostetaan nyt vielä, että nämä eivät välttämättä oikeita ja jatkuvia kulutuslukemia vaan perustuvat mittaushetken kulutustietoihin.

Kulutuslukemia omakotitalossa [ olosuhteet ulkona n. 20 plusastetta ja sisällä noin 24 astetta, lämmitys ei päällä ]:

• n. 490 – 500 W : Perustilanne lämpimänä heinäkuun päivänä, kaikki lämmitykset pois päältä (mukaanlukien lattialammitykset), myös vesivaraaja kulutus nollissa – lämmitetään yösähköllä. sähköä siis kuluu käytännössä “herätevirroin” kodin elektroniikkaan, jääkaappiin, pakatimeen, wehoputsiin, serveriin yms. Vuosikulutus 438 eur.
• ~ 280 W : WehoPuts 5 -pienpuhdistamon mittaushetken kulutus. Vuosikulutus 245 eur.
• ~ 55 W : WLAN, ADSL ja UPS. Vuosikulutus 48 eur.
  
• ~ 60 W : tomstown server online. Vuosikulutus 53 eur.
• ~ 30 W : Roomba robotti-imuri telakassa (laturi). Vuosikulutus 26 eur.
• ~ 4 W : Olohuoneen stereot valmiustilassa (näytössä mm. kello). Vuosikulutus 3,5 eur.
• ~ 11 W : Olohuoneen digibox ja DVD player valmiustilassa. Vuosikulutus 9,636 eur.
• ~ 50 W : Ilmanvaihto päällä. Vuosikulutus 44 eur.
• ~ 215 W : Olohuoneen halogeenivalot (4x50W). Vuosikulutus 188 eur.
• ~ 161 W : Olohuoneen halogeenivalot (5x35W) himmeninkytkimellä max lux
• ~ 50 W : Olohuoneen halogeenivalot (5x35W) himmeninkytkimellä min lux

Rivin lopussa vuosikulutus euroina, jos oletetaan että kulutus läpi vuoden mittaushetken lukemissa. Laskelmassa käytetty sähkön hintana ja siirtomaksuna yht. 0,1 euroa.

Lue myös esimerkki kodin sähkönkulutuksesta