Edessä ilmeisesti vielä tuskaisia öitä ja vaikeita päätöksiä sisustuksen suhteen vaikka jo Ikeakin kaluttu ja sohvakin toisaalta tilattu.

Tässä kohtaa napsin kuitenkin kasan kuvia ja tyytyväisenä totean, että pensseliin ei tarvitse enää tarttua – vähään aikaan.

Sänky pääsi tänään takaisin omalle paikalleen makuuhuoneeseen. Sänky ehti olla sille vieraassa paikassa olohuoneessa kolmisen viikkoa perjantaista 24.8.2018 lähtien.

Lähdin korjaamaan meidän onnettomuudessa hajonnutta makuuhuoneen Kirena -kaapistoa. Kaapiston kaikki kiinnitysmekanismit hajosivat kaapin romahdettua, joten kävin ostamassa kasan kulmarautoja ja 16 mm pitkiä ruveja.

Eiköhän tuosta kaappi saada kunhan asennetaan riittävästi rautaa.

Siinä se pystyssä, kaikessa komeudessaan! Siitä on muuten aika tasan KYMMENEN VUOTTA aikaa kun kaappi ensimmäisen kerran tuohon kasattiin! Ja nyt siis purettiin lattiamaalausprojektin tieltä tuossa elokuun loppupuolella.

Alla muutama kuva listoitetusta ja tyhjästä kämpästä!

Samassa rytäkässä tuli hankittua uudet patjat vanhojen sänkyyn. Toivottavasti toimivat.

Ollaan kuvassa oikealla asennusta aloittelemassa, vielä kun kaikki oli hyvin.

Runkoa pystyyn ja takalevyn kiinnitykseen – jätettiin kaappi hetkeksi yksin ja todettiin “eiköhän se siinä jo pystyssä pysy”. Ja niinpä tietenkin – ne viimeiset kuuluisat sanat – järkyttävä rämähdys kun selkä käännettiin. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin.

Kaapisto ja sen kiinnitykset hajosivat, lastulevy paukkui. Ikkunan puitteet kärsivät vaurioita ja vasta maalattu lattia sai hittiä (ks. kuva alla). Shit!

Kauhee lommo uuteen lattiaan. Ei auttanut muu kuin hiomaan ja korjausmaalaamaan…

Onni onnettomuudessa: Makkarin ikkuna ei onneksi hajonnut, mutta ikkunan puitteet kärsivät (kuva alla). Tässä nyt mietitään jätetäänkö ikkunanpuitteet noin – jotta olisi vuosien päästä jotain mitä muistella – vai lähdetäänkö korjaamaan…

Kolmas kerros Betoluxia maalattu ja nyt pari päivää kuivumisen jälkeen näyttää vihdoin hyvältä – paljon paremmalta kuin 2.kerroksen jälkeen. Kolmannen kerroksen maalauksen jälkeen muutettiin hieman kuivumisolosuhteita.

Nyt sitten jatketaan Helmi Valkoisen kanssa ja koetetaan saada tämä projekti maaliin ennen syyssateita.

Meillä sattui jotain outoa tuon toisen puolen maalauksen kanssa. Hiomiset, pohjat yms. tehtiin samoin kuin talon “vanhalla puolella”: Hiominen, otex tartuntapohjamaali, betoluxia kaksi kerrosta.

Nyt lopputulos aiempaa erilainen: Lattia ei ollutkaan kiiltävä ja tasainen kuin vauvan peppu – pinta oli laikukas, paikoin hyvä kiiltävä tasainen pinta ja paikoin mattamaisia laikkuja ilman kiiltoa. Ei hyvä.

Kurvasin paikalliseen maalikauppaan hakemaan lisää sävytettyä (2115) betoluxia ja samalla kysymään missä vika mahdollisesti. Loppuarviona epäilivät Tikkurilasta, että kuivuminen olisi tapahtunut liian kosteassa (?) – kosteus kuulemma aiheuttaa epätasaista kuivumista ja kiiltopintaan vaurioita.

Olohuoneen kosteus % 29. elokuuta 2018.

No nyt vedettiin sitten 3.kerros Betoluxia ja laitettiin ilmalämpöpumppu täydellä teholla kuivaamaan sisäilmaa. Talon sisällä ilman suhteellinen kosteus onkin nyt kuivumisen aikaan ollut alle 50%. Maalauksen aloittaessa kosteus oli 52%. Katso kuva yllä.

Alla kuvia lattiasta toisen Betolux -kerroksen jälkeen. Pinnan tai kiillon epätasaisuutta ei huomaa kuvista. Tuolloin pihalla maalauksen aikaan ja yöllä maalauksen jälkeen ilman kosteus oli luokkaa 62-65% ja sisällä 54-56%.

Lue myös Tikkurilan huomioitavaa – Kiillon epätasaisuus.

Alla kuvassa lattiaa ensimmäisen betolux -kerroksen jälkeen ja toisen.

tikkurila betolux, 1.kerros

tikkurila betolux, 2.kerros

Nyt homma hoidettiin Ramirent -vuokrakoneella ja parin kolmen tunnin puuhastelun jälkeen lattia hiottu ja ilma täynnä puupölyä.

Ja olihan sitä puupölyä muuallakin.