Otsikko ei liene uutinen tai uusi juttu kenellekään, mutta paljonko sitä voisi säästää, jos katolle lisäisi eristystä? Meillä puhallettiin villaa joulukuussa 2006 ja näin jälkeenpäin ajatellen sitä olisi voinut (ja pitänyt) puhaltaa kerralla vähän enemmänkin…

Esimerkin mukainen määrä InsulSafe® Puhallusvillaa maksaa itsensä takaisin Helsingissä reilussa 2 vuodessa ja Sodankylässä 1,5 vuodessa.

Lue lisää esimerkiksi ISOVER InsulSafe® lämmöneristeestä rakentaja.fi -sivustolta, josta löytyy myös laskuri lisävillan kustannuksista.

Meillä on remontissa jäänyt vähän joka puolelle taloa pieniä ja pikkuruisia viimeistelyä kaipaavia kulmia, koloja listoineen. Olohuoneen piipun juuressa [kuva ylhäällä vasemmalla] oli yksi tälläinen viimeistelyä odottava kolo, joka nyt tuli vihdoin tehtyä. Seuraavaksi olohuoneessa lienee tiedossa maalausta.

Joku ovelaakin ovelampi lintu oli löytänyt tien talon räystäälle katon juureen tekemään pesää. Ja minähän en siitä tykkää, joten talon päätyyn piti lisätä listaa [kuva yllä oikealla], joka toivottavasti peittää lintujen kulkureitit. Vielä maalia niin näyttää hyvältä ja linnut pysykööt puissaan.

Ulkoeteiseen ulko-ovi on odotellut viimeistelyä jo toista vuotta. Nyt tuli laitettua vihdoin persoonalliseen tyyliin puuta [kuvat yllä] ja maalia listoineen sitten joskus myöhemmin – toivottavasti toista vuotta-kahta sitä valkoista väriä ei ootella…

Tässä katto -kirjoituksessa mainittiin kattoliiton Toimiva katto -julkaisusta, joka on vast’ikään uudistettu. Julkaisua mainostetaan hyödyllisenä työvälineenä kattoremontissa niin amattilaisille kuin työn tilaajillekin. Harmi, että tämäkin osui silmään vasta kun työ on jo tilattu ja tehty. No, ehkä palaan Kattoliiton -sivuille ja tutustun aiheeseen myöhemmin lisää – sitten vaikka kun on katon huollon aika.

Btw. Homma kesti kauemmin mitä ajattelin – urakkahan alkoi jo 15. toukokuuta.

Myös laajennuksen puolen katolle on nyt asennettu lumiesteen myötä kaikki, mitä sinne ikinä ajateltiin asennettavankin.

Aiheesta toiseen, ellei kolmanteen, Seikkailupuisto Turussa on mahtava paikka lapsille näin kesällä. Käytiin nuoremman isännän kanssa testaamassa paikkaa torstaina…

Se siis voidaan closata seuraavaksi 25 vuodeksi ja nyt saa sataa – ainakin kaivojen puolesta.

Päivän loput luppoajat käytettiinkin sitten pihahommiin — syksyn maahommista pinnalle noussutta savea roudattiin toisaalle täytteeksi ja pihalle nurmikon toivossa kuormattiin ja tasoiteltiin hevosenpaskaa ja multaa. Lapio ja kottikärry oli kovassa huudossa. Nyt tuntuu luissa ja ytimissä, kyllä nyt tuntee tehneensä työtä…

ps. Niin ai niin, asensin myös tulevalle kiukaalle sähkörasian. Olipas saavutus. Liki samaa tasoa kuin onnistunut reissu keskipäivällä rautakauppaan. Ostoslista tuli suoritettua ja rahaakin paloi vain reilu satku…

Lopetin juuri äsken ja nyt on sitten viisi kaivoa asennettu – yksi jäi odottamaan aikaa parempaa. Laajennuksen päädyssä olevat sadevesiputket kun ovat sen verran paljon irti seinästä, että siinä on oikein taiteilemista, että kaivot saisi suoraan syöksytorven alle. Kurvitkin loppui kesken – täytyy katsoa josko huomenna rautakaupasta löytyisi jotain kivaa tuohon viimeiseen kaivoon…

Tänään piti ampua kattoon loput “lisäkoolaukset”, jotta homma olis valmis kattopaneeliasennukselle. Mutta ei! Kävin ostamassa uutta kaasuakin [2kpl], 24,95eur, mutta eiliset ongelmat ei ollutkaan loppuvassa kaasussa vaan akussa tai sitten Paslode pyssyssä on joku kontaktihäiriö tms. Ei toimi – sitä rupeaa ns. v……maan kun on yli kuusi metriä pitkää kakkoskakkosta käsissä ja voimat loppuu, mutta pyssy ei ammu nauloja kuin hyvällä tuurilla…

Nyt on sitten sikakalliita nauloja ja kaasuja ja jää ilmeisesti käyttämättä kun pyssy ei toimi?!?! Tuskaa takaraivossa lisää se tosiasia, että nyt yritellään ilmeisesti käsipelillä naula ja vasara tyyliin saada loput koolaukset kattoon huomenna – mistä saisi sen kolmannen käden, joka pitää puuta ylhäällä paikoillaan (tai vaihtoehtoisesti pitää sitä naulaa, jota vasaralla pitäisi lyödä).

No – homman on jatkuttava huomenna, jos löydetään jostain kolmas käsi (tai sitten pitää perkule tehdä joku teline/vinkasysteemi). Tässä ne mun tehokkaat työtunnit tuhraantuu.

Otin 3,4kW;n lämpöpuhaltimen pois päältä laajennuksen puolelta ja katson [ja toivon toki] miten meidän toshiba jaksaa lämmittää laajennusta. Aamulla ollaan viisaampia.

Rakennushommissa ei mikään – korostan ei mikään - tunnu hoituvan niin kuin lääkepurkin nouto apteekin hyllyltä. Tai siis yleensäkään rakennuspalvelu ei tunne tai tunnusta “yleisiä tunnettuja asiakaspalvelutapoja”. On se aikas käsittämätöntä, rakennusalalla ei päde sanonta “asiakas on aina oikeassa”, lähempänä taitaa olla “asiakas ei ole ikinä oikeassa”. Vai onko meille osunut vain ne kaikki ei-niin-asiakaspalvelualttiit-rakennusalan-ammattilaiset?

No, ensi viikolla joka tapauksessa avataan talosta toinen pääty laajennuksen suuntaan ja toivotaan leutojen kelien jatkumista. Laajennuksesta kun sitten karkaa lämpö, vaikka pitäähän tuo muovi katossa nyt sentään jotain…

Toivotaan nyt kuitenkin, että lämpöä riittää talossa sen verran, että täällä pystyy asumaan – pari päivää sitten testasin ja avasin ikkunat laajennukseen ja pistin lämmöt täysille. Lopputulos: Paloi sulakkeet kun ilmalämpöpumppu ja lämpöpuhallin huusi kilpaa. Heh, tässä voi käydä hassusti noiden sisälämpötilojen kanssa?!?

Pikaiseen kyhätyt “tikkaat” ajoivat hyvin asiansa ja peltikään ei kärsinyt pintavaurioita. Ollaan tyytyväisiä.

Ilman näitä tikkaita ja tuuraustossuja olisi homma saattanut päättyä paljon surullisemmin, vaikkakin käytössä oli myös turvavaljaat.