Meillä ehostettiin hirsitalon julkisivua kesällä 2014. Vanha – vuonna 1986 – asennettu hirsi jätettiin alle ja päälle laitettiin uutta hirsipaneelia. Myös ikkunat uusittiin. Ja nyt on niin nättiä ja valmista että!

Mitä moinen sitten maksaa/maksoi? Uutta pintaa tuli aika tarkalleen sata neliötä ja uusittuja ikkunoita oli viisi.

4200,00 -- Uudet Pihla -ikkunat, 5kpl. Asennettuna
  79,00 -- Timco Tools Runkonaulain RHF9021
  53,90 -- Runkonaulaimen naula 21 astetta kuumasinkitty 90mm 2500kpl
  42,90 -- Runkonaulaimen naula 21 astetta kuumasinkitty 75mm 2500kpl
  90,70 -- Sahattu 22x100 mm pl/vl 190 m
  58,40 -- Sahattu 47x100 mm vs 15 kpl 3,9+ 58,5 m
1263,40 -- 28x195 mm hirsipaneeli päätypontattu kuusi 550 m
  80,65 -- ed. rahti 1 kpl
 358,36 -- ed. alv
  87,50 -- hiirilista isola 1,25m 25kpl
  50,92 -- Asennuskiila 160 x 40 x 22, (300kpl/ps), 2kpl.
  25,78 -- Asennuskiilat rahtikulut matkahuolto.
 139,80 -- Höylättyä lautaa,listaa yms. Sarokas. (hirsipäädyt)
   7,90 -- ruuveja. Sarokas.
  27,90 -- valtti pohjuste väritön 2,7l
  65,90 -- valtti pohjuste väritön 9l
  92,90 -- Vinha peittävä sävytetty pun. 11,7l
  15,00 -- sävytys 11,7l
  38,90 -- Vinha peittävä sävytetty pun. 2,7l
   6,00 -- sävytys 2,7l
  37,00 -- Vinha peittävä valkoinen. 2.7l
  38,90 -- Vinha peittävä valkoinen. 2.7l
   5,90 -- vinovarsi sokeva
   8,90 -- sivellinsarja go ulkokäyttöön 3-os
   2,15 -- kansiruuvit sinkitty
   5,90 -- ulkosivellinsarja 3-os sokeva
 166,31 -- 20x120 us mänty 46,2m
  72,60 -- 15x70 em mänty 33m
  68,88 -- 20x190 us mänty 16,8m
   6,20 -- lankanaula sinkitty 0,5kg
  30,59 -- vanhoihin ikkunoihin/oveen ikkunapellit
   9,95 -- rännikaivo uponor 315/11 musta
 120,96 -- 20x120 us mänty 33,6m
  21,95 -- panssari akva 0.9l sävytettävä

yhteensä 7382 euroa

Yhteenvetona todettakoon: Työstetty pinta-ala n. 100 neliötä. Materiaalit yms. yhteensä 7382 euroa. Jos unohdetaan ikkunat ja niiden asennus niin kustannukset olivat laudoituksen osalta 3182 euroa eli uusi julkisivulaudoitus maaleineen maksoin noin 32 euroa neliöltä. Työ tehtiin kaikki itse, joten siinä taas tuli pistettyä rahaa pankkiin.

Tavoite on hieno, mutta epäilen vahvasti, että kirjoittaja jaksaa lupauksensa kanssa maaliin asti. Itsekin aikoinani aloittelin vastaavaa, mutta remonttikiireet vei voiton ja väsymys voitti kirjaamisinnon. Toki satunnaisen säännöllisesti kirjasin menoja exceliin ja ne aikanani myös täällä Remonttireiskassa julkaisin.

Lue lisää TS Koti: Mitä maksaa? Talomme hinta.

Vastaavaa aihetta Remonttireiskassa:

• ranchin remonttikulut, kirjoitettu 23.09.2005
• yhteenvetoa kustannuksista, kirjoitettu 08.10.2006
• tuttu tunne: budjetti ylittyy, kirjoitettu 05.03.2007
• kustannukset: kunnan veteen liittyminen, kirjoitettu 10.05.2007
• kustannukset alkaa valjeta, osa 2, kirjoitettu 12.10.2007
• laajennusrakentamisen lopulliset kustannukset, kirjoitettu 22.09.2008

Vihdoin viikko sitten ryhdistäydyin ja kaivoin viime vuoden (2013) kaikki asumiskustannuksiin liittyvät laskut samaan kasaan. Pääsin seuraavanlaiseen lopputulokseen.

Remonttireiskan asumiskustannukset vuonna 2013:

Lisätietoja meidän talosta / taloudesta ja lämmitysmuodosta löytyy sähkönkulutus + vedenkulutus -sivulta.

Alla prosentteina urakan kustannukset. Työ maksoi meillä lopulta “vain” 75 prosenttia siitä mitä alunperin budjetoitiin [tämä selittyy tietysti isolla määrällä omaa työtä]. Materiaali yms. kustannukset taas ylittyivät budjetin osalta reilusti – näissä mentiin yli 49 prosenttia [olisiko tässä sitten syynä "kallis maku" vai onko kyse vaan ammattitaidottomasta budjetoinnista]. Yhteensä koko rakennusurakan budjetti ylittyi 20 prosentilla, eli viidenneksellä. Lienee aika siedettävä ylitys?

Viimeksi viime vuonna lokakuussa arvioin lopullisia kustannuksia. Silloin veikkailin noin 18 prosentin budjettiylitystä, joten lopullinen tilanne ei tullut kauheana yllätyksenä.

Kylminä lukuina meidän neliöhinta näyttää asettuvan lopulta lukemaan 1964,20 euroon, josta työn osuus on 512 eur ja materiaali-/tarvikekulut 1452 eur. Ei se rakentaminen tosiaan halpaa ole…

Kuvassa grafiikkana “aihealueittain” miedän budjetti ja toteutuma. Eniten budjettiylitystä tapahtui LVIS työt/materiaalit (huomaa, että mm. kuparin hinta on noussut jyrkästi). Myös pintamateriaalit, kuten tapetit/maalit, olivat budjetoitua arvokkaampia.

HUOM! Ko. “budjetti” laajennuksen osalta on sikäli huono (tai vähän harhaanjohtava), että se pitää sisällään myös laajennuksen aikaisia töitä koko talon osalta. Kuten mm. uusia vaatimuksia noudattavan jätevesijärjestelmän (haja-asutusalueella), koko taloon tehdyn ilmastoinnin ja koko taloon tehdyn salaoja/sadevesijärjestelmän.

kirjoittaa TS Koti ja Asuminen -liitteessä. Keskimäärin omakotirakentajien kustannusarviot ylittyvät kuulemma 20-30 prosenttia. Se on iso summa isoista summista.

Meilläkin kustannusarvio tullee ylittymään, ehkä hieman. Mutta onneksi ei olla eletty lainarahan kanssa yhtä tiukilla – urakan alussa haetusta lainasta on vielä nostamatta vajaa 40%. Arviot tehtiin alussa aika yläkanttiin, mutta ikävä kyllä ne ei olekaan niin utopiaa kustannusten noustua

kuvan numerot toteutumia: vasemmanpuoleinen on maksetun työn osuus maksettuina laskuina ja oikeanpuoleinen materiaalit maksettuina laskuina

Budjetoidusta työstä ollaan siis käytetty n.72 prosenttia. Materiaalikulut on yllättänyt miedät: Ylitystä on jo nyt 25% – ja tämä tulee nousemaan!

Kylminä lukuina meidän neliöhinta näyttäisi asettuvan lopulta lukemaan 1 875. Tällä hetkellä toteutumasta neliöhinnasta [1657] työn osuus on 444 ja materiaali-/tarvikekulut 1 213 eur.

ps. oman työn osuutta ei ole laskuissa mukana.

kuvan numerot toteutumia: vasemmanpuoleinen on maksetun työn osuus maksettuina laskuina ja oikeanpuoleinen materiaalit maksettuina laskuina

Budjetistamme on nyt siis toteutunut euroina 99,3 prosenttia. Vaiheessa on ed. kompleksi khh+ph+wc+s. Eniten ollaan menty metsään rakennusmateriaalin hinnoissa. Syynä hintojen kova nousu (ja osaksi tietysti oma ammattitaidottomuus moisten hintojen arvioinnissa). Meidän budjetin on pelastanut oma tehty työ. Ollaan kulutettu 12 teur vähemmän maksettuun työvoimaan, mitä alunperin laskettiin/budjetoitiin. Materiaalikuluissa yms. ollaan menty jo liki samat 12 teur yli.

Ko. “budjetti” laajennuksen osalta on sikäli huono, että se pitää sisällään myös laajennuksen aikaisia töitä koko talon osalta. Kuten mm. uusia vaatimuksia noudattavan jätevesijärjestelmän (haja-asutusalueella), koko taloon tehdyn ilmastoinnin ja koko taloon tehdyn salaoja/sadevesijärjestelmän.

Tässä oma entry kunnan veteen liittymisestä, tai oikeastaan sen kustannuksista. Ehkä jotakin (ainakin minua!) kiinnostaa paljonko se kunnan veteen liittyminen oikeasti maksaa. Yritän kirjata joka ikisen centin perusteluineen. :/

Lähtötilanne, eli speksit: Hommahan alkoi perinteisesti – tarvitaan porakaivoveden sijasta kunnon vettä. Haja-asutusalue, eli omaa putkea pitää vetää ja kunta hoitaa vain liittämisen kunnan putkeen (sis. kunnan liittymismaksuun). Omalle kustannukselle jääkin sitten kaikki muu. Kunnan putki/liitos noin 400 metrin päässä, joten sen verran pitäisi suoriutua omin voimin. Kaivaja täytyy hommata jostain, kuten myös putket ja vermeet.

KUSTANNUKSET
26.09.05   97.00 eur  porakaivon vesilaatututkimus (L-S vesi- ja ympäristötutkimus Oy)
15.12.05   20.00 eur  betonipainot vesiputkeen joen ja ojan alituksessa, 6kpl
16.12.05   28.05 eur  climasnap putkieriste 42-15 mm 12m (K-Rauta)
14.01.06   40.00 eur  eps120 routa 100mm routaeriste (Bauhaus)
16.01.06   22.50 eur  välinevuokraus poravasara DeWalt DW566, 2vrk (Bauhaus)
16.01.06   20.00 eur  välinevuokraus poravasara DUSS PX76, 1vrk (Bauhaus)
16.01.06    8.75 eur  jussi putki pvc ns 6, 1kpl salaojan paikkaus (Bauhaus)
27.01.06 1638.46 eur  vesijohdon kaivuutyö 9.1-18.1.2006
02.02.06  530,31 eur  putkityöt, sis. työ ja tarvittavat tarvikkeet
02.11.06  547,67 eur  pel-putki 40mm (346m) + 40mm väliliitin hela (kunta)
12.03.07 1163,27 eur  vesijohtolaitoksen liittymismaksu (kunta)
--------------------------------
yhteensä 4116.01 eur

Loppusumma oli siis vajaa 12 euroa vesiliittymämetriltä Meidän vesiliitos kunnan veteen kun tuli putkella mitattuna noin 346 metrin päähän talosta.

• liian optimistiseksi laadittu kustannusarvio (alakanttiin, joten lisälainan tarvetta)
• kustannusarvio on ylitetty rakennusaikana (hankittu kalliimpia tuotteita kun on kustannusarviossa huomioitu)
• rakennuskustannukset ovat nousseet ennakoitua enemmän (tai ei ole otettu riittävästi huomioon)
• lainojen korot ovat nousseet
• rakennusaika venynyt arvioitua pidemmäksi
• käytetty liian vähän ammattiapua (tästä seuraa usein ns. yllätyksiä)
• rakennan nyt kun muutkin rakentavat (itselle sopimaton rakennusajankohta)
• työttömyys
• arvioitu oma takaisinmaksukyky väärin (jätetty liian vähän pelivaraa)

“Olen törmännyt tapauksiin, jossa talon valmistumisen jälkeen 1 – 2 vuoden kuluttua uusi omakoti onkin jo myynnissä, syy maksuvaikeudet. Siksi varoituksen sana on paikallaan. Huolellinen etukäteen perehtyminen ja valmistelu osaavaa ammattiapua käyttäen niin vältytään useimmista edellä mainituista seurauksista.”

Edellinen kursivoitu teksti on lainattu rahoitusalan ammattilaisen suusta. Rakentamisessa ja remontoinnissa kun on tänä päivänä liki sääntö, että budjetti ylitetään. Syitä siihen tulikin jo tuossa ylhäällä, mutta silti ihmetyttää ihmisten optimistisuus tässä asiassa.

No, palaan tähän aiheeseen uudelleen meidän budjetin osalta. Vielä en osaa sanoa mennäänkö yli, mutta pahalta näyttää…

Vuoden kulutus oli :: päiväsähköä 9548 kWh, yösähköä 6694 kWh. Tekee yhteensä siis 16 242 kWh. Noin markkinoiden keskimääräisillä hinnoilla laskien se tekee 1199 euroa. Päivakulutus siis 3,4 euroa.

Ei mitenkään ihan paha kulutus. Kohteena on siis omakotitalo (n. reilut sata neliötä) suorasähkölämmityksellä (sis. ilmalämpöpumppu) ja hevostalli.

Lukeman vertailua omakotiasumisen normaalitilanteeseen vaikeuttaa hevostallin lisäksi edelleen se tosiseikka, että kohteessa on koko mittausajan tehty remonttia / rakennettu, joten osa sähkönkulutuksesta mennee myös rakentamiseen – ei siis normaaliin elämiseen.