Joku sähköinsinööri joskus asentanut meidän kentän valojen kaapelit niin jämptiksi, että nyt oli aika korjata virhe. Maa elää sen verran, että tuolle maakaapelille tulisi aina varata hieman elämisvaraa vaikka vain yksi ylimääräinen kurvi tai kieppi ennen kytkentää. Jos kaapeli liian jämpti, niin jossain kohtaa liitos pettää ja sähkö ei kulje. Tai vielä pahempaa – sattuu joku vahinko.

eihän tuosta kaunista tullut, mutta toimii

Samalla kaavalla laskien seuraava lamppujen vaihto olisi keväällä 2016. Pitäisköhän laittaa oikein kalenteriin muistutus 8)

Oheinen pdf -tiedosto oli aikanaan osaksi vaikuttamassa päätökseen, että me panostetaan kunnollisiin valaisimiin ja unohdetaan “halvat” tienvarsivalaisimet. Muistaakseni ainakin pdf:n pohjalta lähdin itse tutustumaan syvällisemmin aiheeseen ja asentelin kaksikin aluevalaistuksen laskentaohjelmaa koneeseeni (molempiin muuten löytyy linkki täältä ja täältä).

Niin, se tiedosto: ratsastuskentän valaistus [pdf -tiedosto, koko 294KB]

Ko. tiedostosta pisteet ja tekijänoikeudet kuuluu tekijälle – ei siis minulle. Löysin tuon aikanaan jostain foorumista. Tekijä taisi olla muistaakseni Juha tjsp. Joten kiitokset siitä hänelle. Uskaltanen pistää yleiseen jakoon koska ko. tiedosto oli jo tuolloin tarkoitettu yleiseen jakoon ilman mainintaa erinäisistä copyrighteistä.

Lue aiheesta myös:

• Yhteenveto meidän kentän valaisemisesta. Mihin ja miksi päädyttiin?
• Meidän (toteutettu) valaistus laskennallisesti kentän pinnassa.
• Kahden eri valaisimen valotehon vertailu
• Kaikki remonttireiska -sivuston kirjoitukset ratsastuskentän valaistuksesta
• Ratsastuskentän rakentaminen projektipäällikön sanoin

Tänään kentän valaistusta testattiin ensimmäisen kerran hevosen kanssa. Yritettiin ottaa pimeävalaistuksesta kuvakin, mutta ei meidän pikkukamera oikein ymmärtänyt pimeydestä ja kirkkaista valoista mitään, joten kuva jää julkaisematta [musta ruutu ketään kiinnosta]. Ehkä toisella kameralla onnistutaan kuvaamaan jotain joskus myöhemmin.

Anyway, valaistus on kuulemma riittävä – joku sanoi jopa erinomainen. Hyvä.

Samassa yhteydessä voidaan todeta, että meitin ratsastuskenttä on nyt sitten tällä erää valmis ja lopulliset kulutkin tiedossa. Projektityö ratsastuskentän rakentaminen -sivukin näin siis päivitetty tämän päivän tasalle. Case closed.

Alkutilanne:

Aihe oli ainakin meille alkuun varsinaista salatiedettä. Tuskailtiin ja pähkäiltiin, mutta lopulta päästiin ilmeisesti tyydyttävään lopputulokseen. Lopputulos oli lähinnä kompromissi eri asioista – ei edes pyritty täydelliseen valaistukseen. Toisaalta ei etsitty sitä halvinta mahdollista ratkaisua. Lopputulos on nähtävissä oikeasti vasta tulevana talvena pimeimpinä hetkinä.

Tavoitteet:

• Omaan käyttöön sopiva/riittävä valaistus.
• Sopivan edullinen.
• Energiaystävällinen.
• Kestävä ratkaisu, eli toimii ja toteutettu niin, ettei ihan lähivuosina tarvitse asiaa murehtia.

Tutustumista aiheeseen, muiden kokemuksia ja kuulemma tietoja:

• Mitä korkeampi tolppa, sitä tasaisempi valo.
• Mitä useampi tolppa, sitä vähemmän häiritseviä varjoja.
• Hyvälaatuisesta nykyaikaisen valonheittimen hyötysuhde on jopa 90%, kun taas vanhat käytöstä poistetut valaisimet tarjoavat ehkä enää 20-30% hyötysuhdetta.
• Jotkut ratkaisevat valaistuksen edullisesti parilla 500W työmaahalogeenilla tai vastaavalla ja vetävät sähköt maata pitkin ja ripustavat lamput jonnekin kuusenoksalle tai talon seinään.
• Joillakin taas on peräti 2x1000W halogeenit ja valaistus ratkaistu jotenkuten väliaikaisin lautarakennelmin.
• Toimiva ratkaisu ilmeisesti myös: Neljä valotolppaa, kaksi kummallakin pitkällä sivulla (sijoitettu 12,5m kulmasta, eli väli 25m) ja jokaisessa kaksi 400W monimetallilamppua. Kenttä n. 50 m pitkä, tolpat ovat n. 10m korkeat. Molemmat puolet valoista omilla kaapeleilla/katkaisijoilla, jolloin saa valaisuksen puolitettua/tuplattua. Täysivalaistusteho mitoitettu kuulemma siten, että keskimääräinen valoteho muistaakseni 100 luksia.
• Idmanin sivuilta löytyi valaistussuunnittelusta sekä neuvontaa että ohjelmistoja joilla itse voi koettaa laskeskella valoarvoja.

Pienen aiheeseen tutustumisen jälkeen speksattiin omat tarpeet tehtäviin tarjouksiin ja laskelmiin seuraavasti:

Kentän koko n.22×40. Ei lähistöllä mitään yleisvalaistusta kuten tievaloja tms. Kenttä yksityisessä harrastuskäytössä, jossa ei kilpailua, tuntitoimintaa tai muuta ammattimaista toimintaa. Valaistuksen tulisi riittää kentällä ratsastamiseen/liikuttamiseen, mutta kentällä ei talvikaudella esim. hypätä esteitä, joka käsittääksemme vaatii parempaa valaistusta. Valaistustolppien hankintakustannusten yms. takia ajateltiin pärjätä kahdella valotolpalla toisella pidemmällä sivulla. Ja koska kenttä ei tule ammattimaiseen käyttöön, niin haluttiin pitää valaistus/kustannukset myös sen mukaan kohtuu rajoissa.

Meille suositeltiin speksiemme mukaan seuraavaa:

• Valaisimet 10m korkeuteen pitkälle sivulle niin, että tolppien väli 20m. Valaisimena heitin, joka on suunniteltu kentän valaisemiseen (ts. antaa paljon valoa eteen). Astetta paremman ratkaisusta saa lisäämällä toiselle pitkälle sivulle kaksi tolppaa valaisineen.
• Idmanin valaistusneuvonnan ehdotus: Saatiin komeat laskelmat hienolla pdf:llä. Valaisimeksi suositeltiin (4kpl) 510HVM FG NB 1xSON-TPP400W. Valaisimet sijoitettaisiin toivomustemme mukaan kahteen tolppaan kentän pidemmälle sivulle lamppujen asennuskulmien ollessa 40 ja -15 astetta kohtisuorasta. En viitsi laittaa laskelmaa kokonaisuudessaan näkösälle, josko dokkarissa on jotain copyright juttuja. Joten tyydyn yhteen kuvakaappaukseen ja mainitsen siis lähteeksi ko. Idmanin valaistusneuvonta, jota ainakin me voimme suositella joustavana palveluna.
  
  kuvassa värein kentän pinnan valaistusvoimakkuus (luksi). tolpat on piirretty n. seitsemän metrin päähän lyhyemmältä sivulta ja noin 1,5m irti pitkältä sivulta. lamppujen z etäisyys, eli etäisyys maasta kohti taivasta on kahdeksan (8) metriä.
• Meille tarjottiin kesällä myös käytettynä (ja halvalla) vanhoja katuvalaisimia. Hetken jopa harkitsimme niitä – käyttäähän niitä moni myös kenttävalaistuksena. Huonoja puolia on kuitenkin paljon: Ajan mittaan ne menettävät valotehoa (eli vanhat ei valaise samaa kuin uudet), katuvalot ei ole suunniteltu valaisemaan kenttiä. Katuvaloissa on paljon hajavaloa, eli hävikki on suuri. Kulutus suhteessa valotehoon on paljon suurempi kuin valonheittimillä. Katuvaloratkaisussa tarvittaisiin väkisinkin useampia valaisimia. Laskin mielenkiinnosta valonheittimen ja katuvalon eroja (kentän pinnassa) jos ja kun ovat asennettu samalle korkeudelle tolppaan. Hämmästyin lopputulosta. Päätimme unohtaa “vanhat katuvalot”.

Edellisten yhteenvetona meille tuli:

Kaksi valopylvästä toiselle pitkälle sivulle; korkeus noin 12 metriä, josta noin 9 metriä maan päällä. Pylväät ovat noin metrin päässä kentän reunasta ja noin 11 metriä kentän lyhyemmistä sivuista. Tolppien väli on siis noin 18 metriä. Molempiin pylväisiin tuli (ainakin näin alkuun ensimmäiseksi talveksi) yksi kpl Ville 510HVM 1xHPI-TP250W IC WB60 FG

leveä valonjako WB60º

.

Meille suositeltiin siis neljää valaisinta kapealla valonjaolla, mutta tingittiin nyt valaisimet puoleen ja koetetaan leveällä valonjaolla, jolloin valotehoa saadaan kauemmas ja isommalle alueelle. Tuossa suosituslaskelmissa muuten puhuttiin jopa 100 luxin valotehosta kentän pinnassa – se on aivan turhan paljon, joten vähempikin riittää. Meidän ratkaisu laskentaohjelmalla näyttää tältä – pitäisi riittää liikuttamiseen kevyesti.Valaisimet:

Valaisimista ja eri valmistajista

kirjoitinkin jo aiemmin

. Meidän valintaamme,

Philipsin Villeä

, myy kaikki hyvinvarustetut sähkötarvikekaupat, yleensä tilaustavarana.

Lamppujen pylväät/tolpat:

Puupylväitä valmistaa ainakin

Iivari Mononen

,

Påras

ja

Finnforest

. Karkea arvio hinnoista on kuulemma 12m pylvästä noin 150e. Puutolppien etu olisi se, että ne voi tuupata maahan (n.2m) kun taas teräs tms. vaatii ilm. pienen betonivalukikkareen maahan… Onnekkaana puupylväitä voi saada myös käytettynä – eli mietippä tuntisitko sinä jonkun joka tuntee jonkun tielaitoksella?

Lue myös:

• Kirjoitus ratsastuskentän rakentamisesta
• Aiheen – hevostalli, kentän valaistus – kaikki kirjoitukset
• Aiheen – hevostalli, kenttä – kaikki kirjoitukset

Tässä kohtaa täytyy ilmeisesti kertoa, että pelkään suorastaan sairaalloisesti korkeita paikkoja. Kaikki yli kaksi metriä rupeaa tekemään enemmän kuin pahaa.

No, nyt ne on siellä – siis valonheittimet tolpan nokassa. Liftillä yläilmoihin noin 10 metriin nousi aika vaivattomasti, varsinkin jos tajusi olla katsomatta alas. Jännää muuten, mulla jalat väsyi ja välillä liki kramppasi. Jännittiköhän sitä jaloilla niin paljon, vai oliko se vain huono työasento joka sen teki?

Käsittämätöntä kuinka paljon tuuli ottaa tuollaiseen koriin kiinni – lauantaina oli pakko lopettaa hommat kesken. Su-aamuna tuuli onneksi vähemmän, mutta kyllä ne ajoittaiset kovat tuulenpuuskat teki hommasta vielä aavistuksen haasteellisempaa…

Isoin ongelma oli lopussa molemmissa tolpissa “kolmannella nousukerralla” punnertaa tuo 13kg painava valonheitin paikoilleen, kannatella sitä ja toisella kädellä pultteja kiristellä. Aika taiteilua siinä, ettei vaan lamppu hajoa kun kädet väsyy, pultti ei osu reikään ja tuuli heiluttaa koria. Heh, kahdesti tietysti mutterit karkasivat pultista ja putosivat maahan. Se vasta motivoivaa oli tulla hissillä alas ja etsiä pudonneita pultteja/prikkoja hiekan seasta (niin ja motivoida taas itsensä uuteen nousuun toivoen, ettei mikään tällä kertaa tippuisi).

No, ohi on ja onnellinen täytyy olla. Ja mikä parasta, niin mies kuin lamput ovat ehjät.

Kuvat ei ihan edukseen ja kerro koko totuutta korkeuseroista. Valonheittimet tuli 8,5 metrin korkeuteen – siellä muuten tuulee jo ihan eri malliin kuin turvallisesti jalat maassa.

Mielenkiintoiseksi asia meni aamulla kun piti laskea mikä on parhaan valotehokohdan etäisyys kentässä valotolpasta. Hommahan on “helppo” laskea. Tarvitaan vain trigonometriaa ja kolmion ratkaisukaavoja…

Valonheitin on tolpassa 8 metrin korkeudella. Pienellä pyörittelyllä saadaan kaavaksi x= 8*tan(α)

Joten

• 25 aseteen kulmalla lmax:in etäisyys tolpasta on 3,7 metriä
• 60 aseteen kulmalla lmax:in etäisyys tolpasta on 13,9 metriä

lmax=valotehon (lux) maksimiarvo kentän pinnassa valaisimen valotehokäyrän mukaan

Eli jos oikein ymmärsin, niin hankimme nyt: Valaisimet 2 kpl Ville 510HVM 1xHPI-TP250W IC WB60 FG leveällä valonjako WB60º, valonlähteeksi 2 kpl Monimetallilamppu HPI-T 250 W ja lisätarvikkeina 2 kpl seinäkiinnike/ pylväskiinnike puupylvääseen.

muovirouheen viimeiset rippeet levityksen alla

ratsastuskentän valotolpat näyttää ainakin nyt asennusasennossa järkyttävän pitkiltä/korkeilta. kuva ei kyllä tee oikeutta tolppien pituudelle. tolppien pituus on nyt 10m. saas nähdä pätkästääkö niistä ylpäästä metri/kaksi pois…

vasemmalla nuorin työmies ja oikealla “aivan loistavaa” maisemointia kentän ja ojan välimaastossa

taka-alalla tuore, vasta tehty, kulkusilta hevosaitauksiin, vasemmalla sorapolkua ja etualalla suurin piirtein kuvaajan jalkojen alla kentälle tehty ojan ylittävä tie… ja näkyyhän tuolla jossain salaojaputkiakin näköjään

Heti töiden jälkeen tuli viimeisteltyä pesuhuoneeseen rakentuvaa suihkukulmausta. Homman keskeytti pihaan kaartanut kaivuukone. Tallin ratsastuskentän maatöitä aloiteltiin. Kentälle johtavaa tietä alustettiin ja kentän alta kaadettiin useampi aitaparru.

Kaivurin poistuttua tartuttiin lapiohin – “railotettiin” saveen tulevan kentän valaistukselle sähkökaapelia. Samaan rakoon työnnettiin paimenen maakaapeli. Tienpätkälle ja ojan ylitykselle levitettiin suodatinkankaat. Ilta päättyi puutavaratalkoisiin; kannettiin lantalassa käytetyt paremmin säilyneet pattingit ja lankunpätkät talteen odottamaan ehkä myöhempää hyötykäyttöä.

Semmoinen tiistai-ilta se.

tämä voisi olla meidän ratsastuskentälle sopiva valaistus näin alkuun

Yllä on suunnittelupohjalla valaistus, joka voisi sopia meidän tarkoituksiin. Kuva / laskelmat tehty CalcuLuX Area -ohjelmalla. Kuvassa kaksi valaisinta 8m tolpassa. Tolppien sijainti n. 1-2 metriä 22 metriä leveän kentän laidasta ja molemmat tolpat on 11 metriä kentän päädystä keskustaan päin. Valaisimina 2 kpl Ville 510HVM FG WB25 1xHPI-TP 250W&645, lamppuna siis monimetallilamppu 250W. Sähkönkulutus tällä ratkaisulla olisi noin ½ kW tunnissa (~palttiarallaa 5 senttiä tunnissa). Parhaimmillaan valaistus kentällä pinnalla maantasossa 60 luksia ja heikoimmaan kymmenen luksin pintaan kentän laidoilla…

Opetusministeriön Ratsastuskeskuksen suunnittelu- ja rakentamisoppaan mukaan suositeltava valaistus ratsastuskentälle SRL:n määräysten mukaan (ratsastuskoulutoimintaa silmälläpitäen) on 50-75 luksia ja tasaisuus 1:4. Uutena, laskennallisestikin siis, valaistuksen tulisi olla 20% tehokkaampi valaisimien likaantumisen ja tummumisen takia.

No, meillä ei harrasteta koulu- tai esteratsastusta, joten ehkä tuo meille (tai siis hevosille) nyt piisaa…

Tällä kahden “lampun” ratkaisulla selvitään valonheittimissä ja lampuissa kahdella kappaleella. Tolppia pitää hankkia myös kaksi. Ja optiona (jos valoteho ei riitä) hankitaan molempiin tolppiin toiset samanmoiset ja säädetään valokeilat uudelleen sopivasti. Kustannuksia tämä ensivaihe tuottaisi sitten pelkkien valaistuksen materiaalihankintojen osalta ehkä sellaiset 700-1000 eur. Ai kauhiaa, halpa harrastus tuo hevostelu?