Tuosta murskeen karkeudesta vielä sen verran, että kengättömyysexpertit (http://www.kengattomathevoset.fi/), jotka kävivät meillä taannoin vuolemassa heppojen kaviot siirtyessämme kengättömyyteen, sanoivat omilla hepoillaan käyttävänsä karkeaa (16/32) mursketta juuri kavioiden hyvivoinnin kannalta. Kuulostaa rajulta, mutta kaiketi tottumiskysymys.

Kiitos tuosta haketarhatutkimus-linkistä, tuosta esityksestä selvisi kaikki olennaisin näppärästi. Näillä tiedoilla rohkenen kokeilla metsään syöttöpaikalle paksua hakekerrosta ilman kangasta.

Sinulla tuli niin vaikeita kysymyksiä, että mahdanko osata vastata. En ole minkäänsortin asiantuntija vaan ihan omakohtaisilla vähäisillä kokemuksilla mennään

Käsittääkseni luonnonsora ei tiivisty kuten murske. Meillä on siksi käytetty 0-32 mursketta. Joidenkin mielestä se ei ole kavioille hirveän hyväksi, kun voi painaa kavionpohjia, mutta ei meillä toistaiseksi hevoset ole aristelleet jja voihan sitten laittaa pohjalliset joksikin aikaa. Laitettiin kyllä siihen päälle ohuenohut kerros haketta ja kokemuksen mukaan aika nopeasti pinta tallaantuu tasaiseksi pinnalle kerääntyneestä turpeesta/maa-aineesta/lannasta jne eivätkä kivet enää erotu pohjasta/paina kavionpohjia.

Mutta jos rahaa on, niin laittaisin varmaan ihan sellaista hienoa hiekoitussepelin kaltaista. Se ei paina kavioita eikä päädy suolistoon. Muistaakseni tämä materiaali oli vain ä-l-y-t-t-ö-m-ä-n kallista.

Jos teillä tulee ihan salaojat, niin silloin tuskin on niin väliä miten pinta veden läpäisee. Ts. kyllä murske kuin murske varmasti vettä läpäisee. Kivituhka ja hiekka on sitten asia erikseen.

Metsätarhasta en osaa sanoa, mutta jos se on jo yhden vuoden kestänyt kulutusta, niin en uskoisi hakkeen ainakaan pahentavan. Jos laittaa haketta ohuesti ja maa pääsee rikkoontumaan, niin tokihan se hake sinne häviää.
Mutta riittävän paksu kerros haketta (~20 cm) ei välttämättä kangasta tarvitse, kun hake itsessään muodostaa kantavan kerroksen.

Hakkeen maatumisesta en osaa sanoa, muuta kuin että havupuuhake maatuu huomattavast hitaammin kuin lehtipuu.
Kuuman islanninhevostallille oli tehty hakepohjat ja siitä oli ihan tutkimuskin.
http://www.equinelife.fi/files/esitykset/ymparistoystavalliset_rakennusratkaisut_tarhoissa_pihatoissa%20ja%20saasuojissa_2.pdf
Omaa tarharemontti aloitellessani soittelin sinne ja kertoivat, että haketta ei ole tarvinnut uusia/lisätä sitten vuoden 2005.

Selvää on, että alimmaiseksi tulee suodatinkangas, salaojat sekä karkeaa mursketta, mutta epäselvää vielä se, mitä murskeen karkeutta pinnassa kannattaisi käyttää, kuinka paksulti ja kannattaako luonnonsora unohtaa kättelyssä? Optimaalista olisi että pinta läpäisisi hyvin vettä ja tiivistyisi niin, ettei kavio siihen uppoaisi. Alueen pohjana on tiivis savimaa, alue on ison metsätarhan reunassa. Onkohan käyttöluokan KL2 liian heppoista savimaalle?

Metsätarhan humuskerros on toistaiseksi vuoden käytön jälkeen suurimmaksi osaksi ehjä, mutta mietin, laittaako haketta poluille ja heinähäkin ympärille maan kulumista ehkäisemään. Liekö tässä järkeä, häviääkö hake maahan ilman kangasta? Syöttöpaikalle kankaan voisi kyllä laittaa. Kuinka nopeasti hake maatuu? Millainen karkeus olisi parasta?